Puheenvuoro BIOTALOUS -seminaarissa 8.6.2018

Heidin videotervehdys MTK:n MAASEUDUN TULEVAISUUS – BIOTALOUS -seminaariin, joka järjestettiin keskustan puoluekokouksen yhteydessä 8.6.2018.


Kiitän kovasti kutsusta osallistua paneeliin! Hienoa olla mukana, vaikka osallistun nyt näin videotervehdyksellä. Luumäen laitumella odottavat kesälampaani.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista, ja tämän pitäisi näkyä kaikessa politiikassa. Se on myös parasta tulevaisuuden elinkeinopolitiikkaa. Edullinen ja tehokas hiilenpoistoteknologia on jo olemassa, nimittäin metsät. Jotta Pariisin sopimuksen tavoitteet saavutetaan, on varauduttava siihen että hiilidioksidia on poistettava jopa suoraan ilmakehästä. Lähes aina toimiva keino tähän on metsät.

Valitettavasti hallituksen bioenergiapolitiikan osalta tätä ei ole ymmärretty: juuri nyt, kun jokaiselta maalta kaivataan nopeita toimia, Suomen sellutehdasbuumi uhkaa kasvattaa hakkuumäärät ennennäkemättömiin lukemiin – uusiutuvan energian nimissä.

Ilmastopaneelin tutkijoiden mukaan LULUCF-päätös ymmärrettiin Suomessa väärin. Arvioiden mukaan hallituksen hakkuusuunnitelmat pienentäisivät metsien hiilinielua eli hiilensidontakykyä niin paljon, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisääntyisi ainakin vuoteen 2050 asti. Tutkijat varoittavat, että jos Suomi luistaa yhteisistä EU-pelisäännöistä, valtavan sellubuumin seuraukset voivat tulla kalliiksi ilmaston lisäksi myös veronmaksajien kukkaroille.

Suomen biopolttoaineiden tuottajat ja hallitus ovat itse korostaneet, että tuotannossa käytetään nimenomaan jätteitä ja tähteitä. Silti sellukattiloissa on keitetty puupulassa jopa tukkeja. Tämä on kaukana niistä teollisuuden sivuvirroista, joiden käyttö todella olisi kestävää.

On kestämätöntä, jos rakentamiseen ja muuhun korkean jalostusasteen pitkäaikaiseen käyttöön soveltuva puu päätyy heikolla energia-hyötysuhteella polttoaineeksi. Biotalous on kiertotaloutta vain, kun se on resurssitehokasta ja sitoo hiilidioksidia mahdollisimman kauan.

EU:n rooli on valtavan tärkeä niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolella. Uskon EU:n kykyyn luoda tarpeellista globaalia sääntelyä.

Maailmanlaajuisesti selkeästi suurin syy hakkuisiin on maatalous. Metsää raivataan karjan ja palmuöljyn tuotannon tieltä, ja suuri osa tuotannosta tuodaan myös EU:n alueelle.

Jotta vastuullisuus toteutuisi koko liiketoiminnan ketjussa, EU:ssa tarvitaan nyt yleinen huolellisuusvelvoite, jonka nojalla yritykset velvoitetaan kartoittamaan ja ehkäisemään ennalta oman toimintansa ja tuotantoketjunsa ihmisoikeus- ja ympäristöriskit.

Vastuullisten toimintatapojen välttelijät jäisivät väistämättä kiinni laiminlyönneistään ja vastuullisesti toimivat yritykset saisivat kuluttajien ja sijoittajien silmissä ansaitsemansa kilpailuedun.

Tässä on Suomella paikka ajaa vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Kestävä ruokajärjestelmä ei voi olla vain hävikkiruokaloiden ja valistuneiden kuluttajien huoli. Niin kutsuttu agroekologinen symbioosi eli useiden erilaisten maataloustoimijoiden yhteistyö vähentää luonnon kuormitusta muun muassa kierrättämällä ravinteita. Näin tuetaan myös paikallisten pientilojen toimintamahdollisuuksia.

Globaalisti ruuantuotannon on pakko mennä kohti kasvisruokapainotusta. Tähän on herännyt jo moni suomalainenkin. Kaurapohjaiset innovaatiot viedään kaupoissa käsistä.

Viljelemällä monipuolisesti rakennetaan puolestaan biodiversiteettia, joka parantaa luonnon kykyä vastustaa ilmastonmuutoksen rajuja vaikutuksia.

Tällaista maatalouspolitiikkaa EU:n tulisi tukea niin monivuotisessa rahoituskehyksessään kuin maatalouden innovaatioon varatuilla Horisontti-rahoillaan.

Komissaari Katainen on sitkeästi ja onnistuneesti ajanut kiertotalousajattelua läpi EU:ssa.

Kiertotalousajattelun on oltava kantava teema tuotannossa ja teollisuudessa, maalla ja kaupungeissa. Kiertotalouden kannalta merkittävimmät ratkaisut tehdään tuotantolinjojen alkupäässä.

Maailmanlaajuista huolta herättävää muoviongelmaa ratkaistaessa hienot suomalaiset kiertotaloutta edistävät ratkaisut kiinnostavat varmasti, aina panttijärjestelmästä uusiin puupohjaisiin innovaatioihin. On kuitenkin muistettava, että mikä tahansa ekoleima ei ole tae ekologisuudesta. Esimerkiksi biohajoava muovi on usein viherpesua.

Korkean koulutuksen maana Suomella on kaikki avaimet käsissään. Voimme kehittää puhtaita, vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja maailmalle.


 

Facebook
Twitter
WhatsApp