Euroopan parlamentti vaatii työpaikoille pohjoismaisia tasa-arvosuunnitelmia. Euroopan parlamentti hyväksyi toisessa käsittelyssä merkittävällä äänten enemmistöllä Heidi Hautalan mietinnön miesten ja naisten tasa-arvoisesta kohtelusta työelämässä, joka tuo ajan tasalle jo vuonna 1976 laaditun tasa-arvodirektiivin. Toisessa käsittelyssä parlamentti toisti keskeiset vaatimuksensa, joita jäsenmaita edustavat sosiaali- ja työllisyysministerit eivät ottaneet huomioon kesäkuussa. [:] “Sukupuolinen ahdistelu tulee kieltää yksiselitteisesti ja ahdistelua on aktiivisesti ennaltaehkäistävä työpaikoilla. Yrityksissä tulisi nimetä luottamushenkilö, jonka puoleen työntekijät voisivat kääntyä sukupuolista ahdistelua koskevissa tapauksissa”, painottaa Hautala. Hautala on vakuuttanut kollegansa myös työnantajia koskevasta velvoitteesta edistää tasa-arvoa järjestelmällisesti työpaikoilla, ja pohjoismaiset tasa-arvosuunnitelmat leviävät näin koko Eurooppaan. Parlamentti pitää kiinni vaatimuksesta, jonka mukaan työnantajan tulee raportoida vuosittain mm. miesten ja naisten lukumäärästä organisaation eri tasoilla, sekä tarvittaessa yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa suunnitella toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Hyväksytyssä tekstissä todetaan, että kaikki naisen raskaudesta tai äitiydestä aiheutuva epäedullinen kohtelu on syrjintää. Äitiys- tai isyysloman jälkeen kaikilla tulee olla oikeus palata entiseen tai entistä vastaavaan työhön sekä hyötyä kaikista työehtojen parannuksista, joihin olisi ollut oikeus poissaolon aikana. Hautala pahoittelee, että 16 ääntä tarvittavasta 314sta jäi puuttumaan isyyteen liittyvän tai työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen perusteella tapahtuvan syrjinnän yksiselitteisen kiellon hyväksymisestä täysistunnossa. “Tasa-arvo työelämässä ei toteudu, jos isät eivät pysty ottamaan perheestä ja lasten hoidosta vastuuta. On turvattava äitiyden lisäksi myös miehiä, jotka käyttävät isyyteen liittyviä oikeuksiaan ja kantavat oman osansa perheen huoltamisesta. Oikeuskäytäntöä selventävä teksti olisi ollut tervetullut.” Direktiivi edellyttää jäsenmailta riippumattoman, tasa-arvoa valvovan elimen nimeämistä. Parlamentin kanta vaatii riippumattoman elimen soveltamisalan koskevan kaikkea tasa-arvolainsäädäntöä, ja että elin voi edustaa tuomioistuimessa yksilö- tai ryhmäkanteita. Tämä velvoite vahvistaisi tasa-arvon toteutumista aivan erityisesti tulevissa jäsenmaissa. Euroopan parlamentti päättää nyt ensimmäistä kertaa yhteispäätösmenettelyllä yhdessä jäsenmaita edustavan ministerineuvoston kanssa tasa-arvoa koskevasta lainsäädännöstä. Hautala on valmis työskentelemään nopean sovittelun puolesta jos ministerineuvosto ei pysty hyväksymään parlamentin kantaa sellaisenaan. “Jos Belgia puheenjohtajamaana haluaa saada direktiivistä lopullisen päätöksen ennen vuoden loppua niin kuin Tukholman huippukokous edellytti, sovitteluun voidaan edetä ripeästi”, Hautala vakuuttaa.