Paras mahdollinen asiantuntija?

Heidi Hautalan puheenjohtaman tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tiedote:

”PARAS MAHDOLLINEN ASIANTUNTIJA?”
– Sukupuoli eduskunnan asiantuntijakuulemisissa

Suomessa kansanedustajien sukupuolijako on tasaisuudessaan maailman huippuluokkaa, mutta millaiseen tietopohjaan eduskunnan päätöksenteko valiokunnissa perustuu? Onko asiantuntijoina kuultujen sukupuolijako yhtä tasainen? Kuullaanko nais- ja miesjärjestöjä, tasa-arvoelimiä tai gender-tutkijoita? Keitä ja mitä tahoja ylipäätään kuullaan ja miksi?

Näihin kysymyksiin vastaavat VTT, dosentti Anne Maria Holli ja VTM Milja Saari tekemässään tutkimuksessa Sukupuoli eduskunnan asiantuntijakuulemisissa, jonka tasa-arvoasiain neuvottelukunta luovuttaa eduskunnan puhemies Sauli Niinistölle 24.3.2009.

Tutkimuksessa on kartoitettu eduskunnan vuoden 2005 asiantuntijakuulemiset ja haastateltu kolmen eri valiokunnan toimijoita. Joka kolmannen (33,9 %) asiantuntijalausunnon antoi nainen ja kaksi kolmesta (66,1 %) mies. Nais- ja miespuolisten asiantuntijoiden osuus vaihteli vahvasti riippuen siitä, mikä valiokunta tai taustataho oli kyseessä. Naispuolisia asiantuntijoita kuultiin useimmiten sellaisissa valiokunnissa, joissa myös naisia oli jäseninä eniten. Naisia oli eniten julkisen sektorin asiantuntijoissa (38,0 %), tieteen ja tutkimuksen lohkolla (17, 0 %) vähiten.

Sukupuoleen liittyvien ryhmäintressien edustus valiokuntakuulemisissa oli puolestaan hyvin vähäistä (0,7 % kaikista konsultaatioista). Se keskittyi pitkälti vain työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan ja kapeasti ”naisten asioihin”. Nais- ja miesjärjestöjen edustus oli näistä ryhmistä määrällisesti pienin. Valtiollisia tasa-arvoelimiä ja gender-tutkijoita kuultiin hieman useammin.

Eri vähemmistöryhmiä kuten maahanmuuttajia edustavia järjestöjä kuultiin valiokunnissa hyvin harvoin. Sen sijaan työmarkkinajärjestöjen asema asiantuntijakuulemisissa on erittäin vahva: ne muodostivat 47,5 % kaikista kolmannen sektorin kuulemisista.

Tutkimusraportissa ehdotetaan, että eduskuntaryhmien sisäisiä valintakäytäntöjä muutettaisiin avoimemmiksi ja läpinäkyvämmiksi. Eduskunnan tulisi systemaattisesti seurata valiokuntien jäsenvalintoja ja asiantuntijakuulemisia. Kaikkien toimijoiden tulisi valtavirtaistaa sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen myös asiantuntijakuulemisia kehitettäessä. Eduskunnan yhteistyötahot tulee saada kiinnittämään huomiota siihen, että monipuolinen osallisuus toteutuu jo ministeriöiden lainvalmistelussa ja että organisaatiot lähettävät valiokunta-asiantuntijoiksi tasapuolisesti naisia ja miehiä.

”Toimenpide-ehdotusten tarkoituksena on auttaa eduskuntaa arvioimaan ja parantamaan omaa toimintaansa. Näin eduskunta pystyisi myös paremmin toteuttamaan sekä perustuslaissa turvattua kansalaisten oikeutta osallistua päätöksentekoon että EY-normia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta. Pitäisi olla itsestään selvää, että ne kuuluvat kaikkeen, myös eduskunnan omaan päätöksentekoon”, sanoo tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heidi Hautala.

Facebook
Twitter
WhatsApp