///Tasa-arvo

Viime syksyn Tehy-kiista ratkesi, kun osapuolet vain tunteja ennen joukkoirtisanoutumisten realisoitumista pääsivät sopimukseen arkkiatri Risto Pelkosen johdolla. Eduskunnassa ja hallituksessa helpotuksen tunne oli valtava, olihan tehyläisten ennennäkemätön päättäväisyys hallinnut poliittista keskustelua viikkokausia täysin ja sekoittanut asetelmia kunnolla.[:]

Jälkikäteen saattaa merkittävimmäksi muutokseksi osoittautua kansalaisten suuren enemmistön tuki sairaanhoitajien palkkavaatimuksille. Suomalaisten oikeudentunto sitä paitsi tuskin rajoittuu vain Tehyn jäseniin. Pääoma- ja miesvaltaisen vientiteollisuuden edut on aina asetettu talous- ja palkkapolitiikassa etusijalle, mutta kasvava vanhusten määrä ja lisääntyvä hoidon tarve alkavat hallita kansantalouden kehitystä ja asettaa sille rajat. Mahdoton tuli yhtäkkiä mahdolliseksi: sairaanhoitajan työ onkin vähintään yhtä arvokasta ja tuottavaa kuin paperityöläisen.

Tehy-kiista eteni huomattavan pitkälle, ennen kuin kävi ilmi, että ainoa este sovulle ei ollutkaan työnantajan kitsaus. Uudessa ilmapiirissä on varmasti lupa odottaa, että myös ammattiliitot osoittavat aikaisempaa enemmän solidaarisuutta palkkakuopassa olevia aloja kohtaan.

Keinot samapalkkaisuuden saavuttamiseksi eivät välttämättä ole ennenkuulumattomia, mutta niiden käyttöä on aikaisempaa vaikeampi vastustaa. Tasa-arvoerät on pyrittävä kohdentamaan entistä tarkemmin sinne minne ne kuuluvat. Työn vaativuutta on pystyttävä vertailemaan hyvinkin erilaisten töiden välillä, yli työehtosopimusrajojen. Tasa-arvo-oikeuden suuria saavutuksia on, että ei vain samasta vaan samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka.

Oikeustieteen tohtori Per Norberg Lundin yliopistosta huomauttaa tässä lehdessä, että sukupuoleen perustuva syrjintä voi koskea kokonaisia aloja. Ruotsissa kätilöt saivat palkankorotuksen, koska pystyttiin osoittamaan, että heidän työnsä on yhtä vaativaa kuin paremmin palkattujen sairaala-insinöörien. Kyseisen palkkaeron perustana käytetty ”markkinatilanteen pakottavuus” kätki taakseen arvoja ja syrjintää, joita ei voi hyväksyä.

Epäilemättä markkinatilannetta käytetään Suomessakin yhä enemmän oikeuttamaan ja peittämään sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää. Palkat kaikkine osineen on tehtävä läpinäkyväksi, jotta niiden perusteita on mahdollista arvioida.