Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vetosi tänään Unionin tila -puheessaan vahvasti inhimillisyyteen pakolaiskriisissä. Hän muistutti, että lähes kaikki eurooppalaiset kansat ovat joskus olleet pakolaisina. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus ja EU:n jäsenmailla on vastuu ihmisten vastaanottamisesta. Juncker korosti, että pakolaisten määrä suhteessa Euroopan väestöön on 0,11 prosenttia, kun Libanonissa luku on 25 prosenttia vaikka sen vauraus vain viidesosa EU:sta. Mitkään muurit eivät pidättele terrorismia ja sortoa pakenevia ihmisiä.
Juncker neuvoi meitä olemaan ylpeitä eurooppalaisesta projektista. Ei tulisi pelätä sitä, että EU nähdään turvapaikkana. Tarvitaan enemmän yhteistä Eurooppaa ja yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.
Juncker otti esille sen, että pakolaiskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan laillisia väyliä päästä Eurooppaan. Jäämme odottamaan konkreettisia ehdotuksia. Vihreät ovat aina korostaneet, että juuri tämä olisi todellinen vastaveto häikäilemättömään ihmissalakuljetukseen, ei se, että hädänalaisia ihmisiä työnnetään aitojen taakse ja palautetaan lähtömaihin.
Komissio antoi muutaman määrätietoisen ja kannatettavan esityksen, jotka Juncker esitti varsin vahvoin ja jopa tunteikkain äänenpainoin keräten paljon aplodeja. Komissio ajaa nyt voimallisesti pakolaisten solidaarisempaa vastuujakoa jäsenmaiden kesken, mitä vihreät ovat vaatineet jo vuosia. Jo aiemmin päätettyjen 40 000 ihmisen lisäksi Kreikasta, Italiasta ja nyt myös Unkarista tulee EU-maiden kesken sijoittaa uudelleen 120 000 eli yhteensä 160 000 pakolaista. Järjestelmästä halutaan nyt sitova ja pysyvä. Suomelle tämä merkitsisi aiempien 792:n lisäksi 2 398 uutta pakolaista. Vastuunjakokysymys asettaa kyseenalaiseksi Dublinin järjestelmän, jossa turvapaikanhakija palautetaan aina siihen EU-maahan, johon hän on ensimmäiseksi saapunut. Dublinin sopimusta onkin uudistettava.
Olisi sietämätöntä, jos Suomen hallitus liittoutuisi vastahakoisten Itä-Euroopan maiden kanssa. Sisäministeri Petteri Orpon kannanotot ovat tähän asti olleet huomattavan vastuullisia. Perussuomalaisten verukkeet asettuvat yhä oudompaan valoon. Vaatimus EU:n alueelle pyrkivien palauttamisesta leireille on tyhjää puhetta, koska YK:n pakolaishallinto UNHCR joutuu jo nyt kiertämään hattu kourassa kerjäämässä hallituksilta rahaa leireille, jotka pursuvat yli äyräidensä. Perussuomalaisten suuriin saavutuksiinhan kuuluu kehitysavun jättileikkaus, ja tuki YK-järjestöille meni sen tien melkein nollille. Tämä ei todellakaan jää kansainvälisesti huomaamatta.
Juncker kiinnittikin aiheellisesti huomiota siihen, että pakolaisuuden ja konfliktien syihin, kuten köyhyyteen, on puututtava. Komissio ilmoitti perustavansa uuden 1,8 miljardin euron hätärahaston Afrikan kriisimaille. Jokaisen jäsenmaan odotetaan osallistuvan tähän. Juncker paheksui jäsenmaita, jotka nyt leikkaavat kehitysyhteistyövaroja aikana, jolloin niitä pitäisi kasvattaa. Suomalaisena minua hävetti.
Euroopan parlamentin pitäisi osallistua pakolaiskriisin ratkaisemiseen. Vetosimmekin vihreiden ryhmän puheenjohtajan Philippe Lambertsin, varapuhemies Ulrike Lunacekin ja turvapaikkapolitiikan asiantuntijamme Ska Kellerin kanssa kirjeellä parlamentin puhemies Martin Schulziin ehdottamalla Strasbourgin rakennusta pakolaisten majoituspaikaksi. Lue lisää
