///Toyota Plus (1/2004)

En nyt ihan menisi vieläkään nuuhkimaan uusien autojen pakoputkia, mutta kyllä niiden päästöt on saatu parissakymmenessä vuodessa puristettua murto-osaan. EU:n vuoden 2000 ja 2005 pakokaasunormit ja niitä vastaavat polttoaineiden laatuvaatimukset ovat tehneet ihmeitä. Ne ovat myös vientituotteita, joita olen käynyt edistämässä Kiinaa myöten. Meitä lähempänä oleva Venäjä on muuten aika vaikea tapaus, mutta ehkä sielläkin alkaa tapahtua.[:]

Kiinassa varsinkin Pekingin tulevat olympialaiset pakottavat puhdistamaan ennätysvauhtia autoista tukkiutuvan suurkaupungin ilmaa. Polttoaine on laadultaan heikkoa, ja sen parantaminen olisi yksi kustannustehokkain ja nopein tapa käydä saasteiden kimppuun. Se kun puree myös vanhojen ajoneuvojen päästöihin.

* * *

Päästötalkoot toki maksavat niin öljy- kuin autoteollisuudelle, mutta moni Euroopan maa on tullut vastaan myöntämällä puhtaammille vaihtoehdoille verohelpotuksia. Suomi osoitti jo 1980-luvulla, että mitättömän pieni veroporrastus karkotti lyijyllisen bensiinin markkinoilta todella nopeasti. Samalla keinolla alennettiin 1990-luvun alussa polttoaineiden rikkipitoisuutta. Suomen veromallia on seurattu menestyksellisesti maassa toisensa jälkeen.

Suomessa on nyt aika rakentaa uusi, ympäristöohjaava autovero. Äskettäin valittiin vuoden 2004 ekoautoksi suorasuihkutusdieselillä varustettu malli. Minulle tarjottiin tilaisuutta pohtia jo hieman vuoden 2008 ekoautoa. “Klassiset” päästöt kuten häkä ja hiilivedyt eivät enää ole mainittava ongelma. Mutta yksi käyrä pysyy korkealla: hiilidioksidi, tuo ilmastonmuutoksen edistäjä. Polttoainepihi auto nousee arvoon arvaamattomaan.

Tämä kehitys suosii periaatteessa dieselmoottoria. Sen hiukkas- ja typenoksideihin ollaan kuitenkin puuttumassa tiukemmilla EU-normeilla, ja tämä nostaa hintaa. En menisikään veikkaamaan, että vuoden 2008 ekoauto on dieselkäyttöinen.

Hybridiauto, jossa on sekä sähkö- että polttomoottori, sen sijaan saattaa olla vahvoilla. Varsinkin ammattiajossa uuden hybridiauton hiilidioksidihyödyt ovat selvät, ja korkeampi hankintahinta tulee maksettua säästettynä bensana.

* * *
Ilmastonmuutosta torjuva Kioton sopimus on Suomessa kuuma puheenaihe. EU:n päästökaupan kohteeksi ensi vuoden alussa joutuva teollisuus ja ay-liike ovat alkaneet äänekkäästi vaatia luopumista jo sovituista velvoitteista, kun Yhdysvallat on ilmoittanut jatkavansa vapaamatkustajana.

Ensin kannattaa kuitenkin tehdä seuraava ajatuskoe. Mahtaako olla paluuta siihen aikaan, jolloin hiilidioksidipäästöillä ei ole väliä? Epäilen. Todennäköisesti päästöille on tullut pysyvästi hinta. Tätä vastaan suomalainen teollisuus parhaillaan kapinoi.
Jopa Yhdysvalloissa yli kymmenen osavaltiota Kaliforniaa myöten sekä joukko suuryrityksiä ovat alkaneet vaatia liittovaltiolta sitoutumista päästövähennyksiin. Parempia aikoja odotellessa ne toimivat vapaaehtoisesti ja hakevat yhteyksiä Eurooppaan, jonka ne toivovat vielä vetävän Yhdysvallatkin mukaan.

Ilmastonmuutosohjelma vaatii uudenlaista, ekotehokkaampaa tuotantoa ja kulutusta. Se ei ole ilmaista, mutta fiksut yritykset lähtevät kehittämään uudenlaisia ratkaisuja ja fiksut päätöksentekijät kannustavat näitä yrityksiä suuntaamalla verot ja tuet uuden, säästävämmän tekniikan taakse.

Toimiessani Euroopan parlamentissa tapasin vuosi vuodelta enemmän yritysten edustajia, jotka halusivat tiukempia ympäristönormeja – saadakseen niistä itselleen kilpailuetua takapenkin taaveihin nähden. Sellaisten yritysten kanssa on ilo työskennellä.

Heidi Hautala

Kirjoittaja on nykyään kansanedustaja, joka toimi 1997-2003 Euroopan parlamentissa liikenteen polttoaineiden uusista laatuvaatimuksista vastaavana esittelijänä.