Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen julkisasiamies esitti heinäkuun alussa ratkaisuehdotuksensa Heidi Hautalan asiakirjapyyntöä koskevaan oikeustapaukseen. Ratkaisuehdotus esittää neuvoston valituskanteen kumoamista. Yhteisöjen tuomioistuimen tuomarit tekevät asiassa lopullisen päätöksen tulevana syksynä. Suomi, Ruotsi, Ranska, Tanska ja Iso-Britannia tukevat kiistassa Hautalaa, Espanja on asettunut neuvoston puolelle. Hautala pyysi ministerineuvostolta lupaa tutustua asevientikriteereiden soveltamista koskevaan raporttiin vuonna 1997. Neuvosto ei suostunut pyyntöön, ja Hautala vei asian yhteisöjen tuomioistuimeen. Heinäkuussa 1999 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuin ratkaisi tapauksen Hautalan hyväksi. Tuomioistuin määräsi, että neuvoston olisi pitänyt harkita raportin julkistamista edes osittain. Neuvosto ei kuitenkaan taipunut, vaan valitti päätöksestä yhteisöjen varsinaiseen tuomioistuimeen. “Julkisasiamiehen mukaan hallinnon avoimuus ja kansalaisen oikeus tietoon on osa yhteisöoikeuden suojaamia perusoikeuksia” Heidi Hautala alleviivaa. “Julkisasiamiehen perusteluissa viitataan tältä osin myös suoraan Euroopan unionin perusoikeuskirjaan. Merkittävää lausunnossa on myös se, että suhteellisuusperiaatteen noudattaminen edellyttää jokaisen tapauksen yhteydessä erikseen sen harkitsemista, kumpi on painavampi: tiedon luovuttamisesta mahdollisesti aiheutuva kansainvälisiä suhteita haittaava vaikutus vai kansalaisen oikeus saada tietoa”, Hautala jatkaa. Julkisasiamies asettuu näin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisun ja Hautalan kannalle ns. osittaisen asiakirjajulkisuuden osalta. Julkisasiamiehen mukaan neuvoston “kaikki tai ei mitään” -käytäntö johtaa koko asiakirjan salassapitoon, riippumatta asiakirjan laajuudesta, vaikka vain yksi sen sisältämä erillinen tieto arvioitaisiin luottamukselliseksi. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tukee myös sitä käsitystä, että ei ole perusoikeuksien luonteen mukaista, että hallinnollinen vaiva perustelisi perusoikeuksien toteutumisen estymistä. Jos hallinnon näkemyksen mukaan jossain tapauksessa asiakirjan luovuttamisessa olisi ylivoimainen työ, tässäkin tapauksessa tuomioistuin valvoo hallinnon arvioinnin pätevyyttä. Julkisasiamiehen mukaan kuitenkin se seikka, että osittaista asiakirjajulkisuutta sovelletaan yhdeksässä unionin jäsenmaassa, osoittaa kyseisen käytännön toimivuuden. EU-hallinnosta löytyy jo ennakkotapauksia asiakirjojen osittaisesta julkistamisesta. Esimerkiksi komissio on myöntynyt käytäntöön, jonka mukaan se antaa tietoja asiakirjasta, vaikkei luovuta sitä kantelijalle kokonaisuudessaan. Suomessa osittaista asiakirjajulkisuutta on sovellettu jo pitkään: EU-asiakirjoja penkovat toimittajat törmäävät toistuvasti papereihin, joista ministeriöiden virkamiehet ovat vetäneet yli – tussilla tai paperinpalasilla – luottamuksellisina pidettäviä tietoja.