///Turun Sanomat

Politiikan arkisten kysymysten varjoon jää syvävirtauksia, vaikka niiden tunnistaminen säästäisi monilta vahingoilta ja suoranaisilta kustannuksilta. Sellainen syvävirtaus on Suomessakin pitkään jatkunut eriarvoistuminen, joka nakertaa jo yhteiskunnan perustaa.[:]

 Lasten luokkayhteiskunta on täällä, kun monilapsiset ja yksinhuoltajaperheet ovat jääneet talouskehityksestä osattomiksi. Vanhempien koulutus ja hyväosaisuus on jo pidemmän aikaa vaikuttanut siihen, miten nuoret kouluttautuvat. Toisten ihmisten työpanos taas on valtavan paljon arvokkaampi kuin toisten kovenevassa kilpailussa.

Pelin henki on talous vastaan kaikki muu – globaalilla kentällä. Julkisen vallan olisi entistä määrätietoisemmin keskityttävä tasoittamaan ihmisten hyvin erilaisia lähtökohtia. Huippuosaajat eivät tätä maata yksin pelasta.

Suomalaisten valtavan suuri enemmistö vaikuttaa ajattelevan, että ei itse voi hyvin, ellei muillakin mene kohtuullisesti. Tässä lienee pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus, joka on alkanut kiinnostaa muuallakin. Eurooppalaista yhteiskuntamallia haettaessa katse kohdistuu yhä useammin pohjoismaihin, jossa vallitsee yhteiskuntarauha.

Vai vallitseeko? Raimo Ilaskivi kirjoitti Kanava -lehdessä käänteentekevänä ilmiönä suomalaisessa yhteiskunnassa, kuinka Jorma Ollilalle tappouhkauksen tehnyt mies sai vankeusrangaistuksen. Entinen pankinjohtaja ja kokoomuksen presidenttiehdokas Ilaskivi esitti myös, että rauhallisimpia maita ovat nimenomaan tulonjaoltaan tasaisimmat maat.

Globalisaation myötä eriarvoistuminen on todellisuutta myös kehitysmaissa. Kaksisataa miljoonaa kiinalaista on pystynyt kohentamaan olojaan, mutta tuhannella miljoonalla ei mene hyvin. Enemmistön tyytymättömyys purkautuu katkerina mielenosoituksina, joita lienee jatkuvasti meneillään kymmeniä. Voi arvioida, että epäoikeudenmukaisuus on Kiinan päätähuimaavalle talouskehitykselle pahin este.

Maailmanpankin uusi pääjohtaja Paul Wolfowitz julisti äskettäin, että mahdollisuuksien tasa-arvo on päivän sana ja sosiaaliturva ja hyvä koulutus kaikille on parasta talouspolitiikkaa. Hetki sitten mies kuului presidentti George W. Bushin haukkoihin.

Ennakkoluulojaan joutuu testaamaan jatkuvasti. Wolfowitz on tulossa Suomeen lokakuun lopulla, enkä suin surminkaan soisi, että joku keksii kakuttaa hänet.

Aistittavissa on, että eriarvoistumiskehitys on saavuttamassa lakipisteensä – tai ainakin sen on saavuttamassa ideologia, joka pitää yhteiskunnan kahtiajakautumista välttämättömänä talouden kilpailukyvylle. Yhä useammin kun paljastuu, että nykyisen globalisaatiokehityksen haitat ovat suuremmat kuin sen hyödyt.
Seuraava suuri poliittinen projekti on nimeltään oikeudenmukainen globalisaatio, jota tulee toteuttaa niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa. Pyrkimys mahdollisuuksien tasa-arvoon, lähtökohtien tasoittaminen, on otettava päätöksenteon ohjenuoraksi.

Oikeudenmukaisuus on myös turvallisuuspolitiikkaa. Aivan erityisesti on parannettava lasten ja nuorten kasvuoloja, jotta laskuja ei siirretä tulevaisuuteen.