Perustuslakiehdotus ei juurikaan paranna naisten asemaa unionin toiminnassa

Vihreän liiton eurovaaliehdokas, kansanedustaja Irina Krohn ja kansanedustaja Heidi Hautala puhuivat tänään EU:n uusista tasa-arvohaasteista Helsingissä kahvila Caffè Giovannissa.

EU:n perustuslakiehdotus ei juurikaan paranna, joskaan ei huononnakaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa unionin toiminnassa.

-Olisi ollut aika jo koota tasa-arvo omaksi luvukseen perustuslakiin, ja pahoittelemme, että näin ei tapahtunut, Krohn ja Hautala toteavat.

Suurin puute perustuslakiehdotuksessa on Krohnin mukaan se, että vieläkään miehet eivät halunneet korjata naisten selkeää aliedustusta unionin päätöksenteossa.

– Perustuslakiin tulee ottaa selkeä määräys naisten ja miesten tasa-arvon edistämisestä unionin kaikissa toimielimissä. Eurooppa-neuvoston “perhekuvissa” valtioiden päämiesten joukossa on vain muutama nainen, yleensä pohjoismainen ulkoministeri tai presidentti tai jonkun monarkian kuningatar. Parlamentissa naisia on ollut kolmannes, mutta heidän
osuutensa uhkaa laajentuneen unionin parlamentissa heikentyä. Uusien jäsenvaltioiden hallitusten asettamista edustajista vain 14, 8 % on naisia, eikä esimerkiksi Virolla eikä Maltalla ole yhtään naisedustajaa siirtymäkauden aikana.

– Komissaareista naisia on vain neljännes, ja korkeimpien virkojen haltijoista komissiossa vain viitisen prosenttia on naisia, Krohn sanoo.

Ainoa tasa-arvoon viittaava määräys perustuslakiehdotuksessa on, että jokaisen jäsenmaan tulee esittää “lista kolmesta kumpaakin sukupuolta edustavasta henkilöstä, joita se pitää pätevinä hoitamaan eurooppakomissaarin tehtävää” (I-26 artikla). On ilmeistä, että näin
halutaan pakottaa jäsenmaat muuttamaan nykytilannetta, jossa komission puheenjohtaja ei pysty takaamaan naisten ja miesten tasapuolista edustusta komissiossaan.

– Ei ihme, että nimenomaan naiset eivät tunne Euroopan unionia omaksi hankkeekseen. On myös ironista, että tasa-arvon mallimaa Suomi ei kannattanut tätä ehdotusta – eduskunnan kannan vastaisesti – koska se katsoi tasa-arvovelvoitteen vaarantavan kansallisen itsemääräämisoikeuden. Onneksi on kuitenkin epätodennäköistä, että ensi viikolla kokoontuva hallitusten välinen kokous rohkenisi heikentää perustuslain tasa-arvopyrkimyksiä tältä osin, vaikka ne eivät Suomen hallitusta miellytäkään, Hautala sanoo.

Eurooppalaiset naisjärjestöt saivat vahtia tarkkaan, ettei hyvin miesvaltainen EU:n perustuslakia valmistellut konventti unohtanut ottaa vanhoista perustamissopimuksista mukaan jo saavutettuja tasa-arvotavoitteita ja -määräyksiä kuten vaatimusta ottaa tasa-arvo huomioon läpäisyperiaatteella unionin kaikessa toiminnassa.