Maailman ympäristöpäivää vietetään tänään 42. kerran. Vaikka tietoisuus ympäristöongelmista on vuosikymmenten aikana lisääntynyt, planeettamme rajoja koetellaan koko ajan enemmän. Ilmastonmuutos vaikeuttaa jo nyt erityisesti kaikista heikoimpien, kuten kehitysmaiden naisten elämää.[:] Ilmastonmuutos heikentää esimerkiksi ruokaturvaa ja vesihuoltoa, jotka kehitysmaissa ovat suurelta osin naisten vastuulla. Naisilla onkin monipuolista arjen kokemusta siitä, kuinka ilmastonmuutokseen voidaan parhaiten sopeutua ja kuinka sitä voidaan tehokkaimmin hillitä. Naisten osaaminen, kokemus ja tieto vain jäävät valitettavan usein huomiotta.

Suomi on tehnyt sitkeää työtä naisten saamiseksi mukaan kansainvälisiin neuvottelu- ja sopimuspöytiin. Tavoitteenamme on, että uudessa ilmastosopimuksessa ja sen toimeenpanossa naisia ei nähdä vain uhreina vaan päätöksentekijöinä ja aktiivisina toimijoina.

Merkittävässä roolissa tässä työssä on Global Gender and Climate Alliance (GGCA), maailman suurin ilmasto- ja sukupuolinäkökulmaan keskittyvä allianssi, jota Suomi on tukenut vuodesta 2008 lähtien. Vuosien aikana on parannettu kymmenien kehitysmaiden naisten neuvotteluvalmiuksia ja tuettu heidän osallistumistaan kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Naisista onkin kouliutunut omissa ryhmissään vaikuttavia neuvottelijoita!

GGCA:n tuki on kattanut myös naisnäkökulman sisällyttämisen ilmastonmuutoksen kansallisiin sopeutumissuunnitelmiin. Tämän ansiosta esimerkiksi Jordaniassa, Egyptissä, Bangladeshissä ja Nepalissa tasa-arvo ja naisten rooli on saatu suunnitelmiin mukaan. Paras tae työn onnistumisesta on muiden kehitysmaiden kiinnostus: monet maat ovat pyytäneet GGCA:lta tukea omaan kansalliseen työhönsä. Sukupuolinäkökulma on saatu myös kansainvälisiin papereihin, muun muassa Cancunin (2010) ja Dohan (2012) osapuolikokousten päätöspaketteihin.

Tämän GGCA-yhteistyön lisäksi Suomi on pitänyt sukupuolisilmälaseja tiiviisti nenällään myös kaikessa muussa ilmastoon liittyvässä työssä. Pari vuotta sitten valmistui puhtaan kehityksen mekanismia (CDM) koskeva uraauurtava selvityksemme, jossa todettiin, että CDM ei ole gender-neutraali, vaan voi sopivissa olosuhteissa toimia työkaluna sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä esim. ruoanlaittoon liittyvissä hankkeissa. Vaikka monilla hankkeilla selkeästi oli mahdollisuuksia tuottaa tasa-arvoa edistäviä vaikutuksia, tätä asiaa ei kuitenkaan syystä tai toisesta ollut nähty tärkeäksi tai huomattu tuoda esille hankkeisiin liittyvässä dokumentaatiossa. Tätä oppia viedään nyt käytäntöön.

Suomi on myös liittynyt mukaan USA:n koordinoimaan ja UN Foundationin vetämään kansainväliseen aloitteeseen energiatehokkaiden liesien (Global Alliance for Clean Cookstoves Initiative) saamisesta 100 miljoonan kehitysmaissa asuvan perheen käyttöön vuoteen 2020 mennessä.

Suomi on saanut paljon tunnustusta tasa-arvotyöstään. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa Tanskan hallitus ojensi silloiselle tasavallan presidentti Tarja Haloselle Millennium Development Goal 3 -soihdun huomionosoituksena naisten tasa-arvon edistämisestä ja lupauksesta toteuttaa sovittuja tasa-arvoa edistäviä toimia. Suomi sai myös ympäristö-, kehitys- ja naisjärjestöjen myöntämän ensimmäisen tasa-arvopalkinnon, Gender Championship Awardin, tunnustuksena tuestaan kehitysmaiden naisten osallistumiselle neuvotteluihin.

Vaikka onnistumisia siis on, otteemme ei saa herpaantua. Ei anneta soihdun sammua!

(Teksti on julkaistu Helsingin Vihreiden naisten blogissa 5.6.2013.)