Ulkoministeriön metsiin liittyvän kehitysyhteistyön uudet periaatteet julkistettiin 14.8.2013. Puheessaan ministeri Hautala kertoi, että jatkossa metsäalan yhteistyössä korostuvat metsien demokraattinen hallinta ja niistä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen. [:]

Ministeri Heidi Hautalan puhe metsälinjauksen julkistamis-tilaisuudessa 14.8.2013
Check against delivery
IHMISOIKEUDET JA METSIEN OSALLISTAVA HALLINTA KOROSTUVAT METSÄYHTEISTYÖSSÄ

Metsät ovat luonnonvara, jolla on ratkaiseva merkitys koko maailman tulevaisuudelle: ne ovat avainasemassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, veden kierrossa, monipuolisessa tuotannossa ja ympäristöpalveluissa. Kehitysmaiden ihmisille tropiikin metsät ovat myös suojan, ruokaturvan ja energian lähde. Kansainvälisissä ympäristö-sopimusneuvotteluissa korostuu metsien kyky sitoa hiiltä.

Kansainvälisissä keskusteluissa olen huomannut, että Suomi tunnetaan metsäosaamisestaan ja Suomelta myös odotetaan osallistumista metsäalan yhteistyöhön. Esimerkiksi metsäinventaarioista Suomella on huomattavaa osaamista, jonka jakaminen myös kehitysyhteistyössä on perusteltua.

Tämä kehityspoliittinen metsälinjaus on ajantasaistettu vastaamaan Valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymää kehityspoliittista ohjelmaa. Metsäyhteistyötä koskevat tietysti samat periaatteet kuin muutakin kehitysyhteistyötämme. Ihmisoikeusperustaisella kehityspolitiikallaan ja -yhteistyöllään Suomi painottaa aikaisempaa enemmän metsien kestävää ja demokraattista hallintaa sekä metsistä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista jakautumista.

Myös Suomen aiemman metsäyhteistyön evaluaation johtopäätökset ja suositukset ovat vaikuttaneet nyt käsillä olevaan linjaukseen. Evaluaation mukaan Suomella on kansainvälisesti käypää osaamista metsäalan yhteistyössä ja roolimme kansainvälisessä metsäpolitiikassa on tunnettu, mutta yhteistyön laatua ja vaikuttavuutta on edelleen parannettava.
(SUOMEN TAVOITTEET METSÄYHTEISTYÖSSÄ)

Kehityspolitiikan tärkein tavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, köyhien aseman vahvistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Myös metsäalan kehitysyhteistyö tähtää tähän. Tavoitteena on, että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa ja kykenevät toimimaan niiden puolesta. Yhtä tärkeää on, että viranomaiset tuntevat heitä koskevat ihmisoikeusvelvoitteet ja kykenevät panemaan niitä toimeen.

Metsien hoidon ja käytön kestävyys edellyttää oikeus-perustaisuutta, jossa omistus- ja käyttöoikeudet on määritelty, ja maankäytön paineet ovat soviteltavissa. Elinkeinojen, työpaikkojen, toimeentulon ja markkinoiden pohjaa voidaan laajentaa esimerkiksi hiilen sidonnan kaupan sekä ympäristö-palveluiden maksujen avulla. Vesi kuuluu luonnon kiertokulkuun ja vaikuttaa metsien ja niistä riippuvaisten ihmisten kohtaloihin. Kestävän metsätalouden, luonnonsuojelun ja vesitalouden edut ovat yhteiset erityisesti valuma-alueilla. Vedenjakaja-alueiden metsissä noudatetaan myös vesialan yhteistyön periaatteita.

Suomi on jo pitkään ollut mukana kansainvälisissä prosesseissa kehittämässä kestävyyden mittareita metsäpolitiikan ohjausvälineiksi. Näitä kriteereitä sovelletaan jo sekä kansainvälisissä ympäristö- ja metsäpoliittisissa prosesseissa että käytännön toiminnassa. Suomi jatkaa aktiivista osallistumista ja vaikuttamista kansainvälisiin metsäpoliittisiin prosesseihin, myös tukemalla alan tutkimustyötä.

Kehityspolitiikassaan Suomi edistää sellaisia toimia, joilla metsistä saatavia hyötyjä ohjataan oikeudenmukaisesti kehitysmaiden kansalaisten hyvinvointia tukemaan. Kehitysyhteis-työssä edistetään metsien merkitystä toimeentulolle, ruokaturvalle sekä ympäristölle. Kehityspoliittisessa ohjelmassa korostuvat osallistavan ja työllistävän vihreän talouden periaatteet. On välttämätöntä, että metsien käytössä ja myös kehitysmaiden metsäsektoreilla noudatetaan näitä periaatteita.

Jotta metsistä riippuvaisten ihmisten elinkeinojen parantaminen onnistuisi, on pystyttävä takaamaan yhä useammalle kehitysmaan ihmiselle – miehelle, naiselle ja lapselle – pääsy osallistumaan ja päättämään metsien käytöstä ja myös käyttämään niiden tarjoamia palveluja. Haluan erityisesti korostaa maakysymysten oikeudellisten ratkaisujen tärkeyttä. Suomenkin tukeman Rights and Resources -järjestön mukaan alkuperäiskansojen hallinnassa olevien metsien määrä kehitysmaissa onkin lisääntynyt 21:stä prosentista 31:een prosenttiin vuosien 1992 ja 2012 välillä. Samaan aikaan on eri maissa säädetty yli 50 uutta lakia, joilla vahvistetaan metsissä asuvien ja alkuperäiskansojen oikeuksia metsiin. Suomi tukee tällaista kehitystä edistämällä mm. maarekisterien laatimista, millä vähennetään maankäytön konflikteja.

Suomella on hyviä kokemuksia metsäsektorin ratkaisuista ja metsäosaaminen on vahvasti kansainvälistynyttä. Suomalaiseen tutkimukseen, opetukseen, yrityksiin ja järjestöihin on kertynyt paljon alan kehitysyhteistyön kokemusta ja kansainvälisiä osaajia.Tätä osaamista kehitetään uusien painopisteiden edellyttämällä tavalla. Eräs tällainen alue on metsätieto-järjestelmien kehittäminen, ja erityisesti metsätiedon standardointi ja avoimuus.

Suomi edistää EU:n tavoitteita kestävästä ja oikeudenmukaisesta metsävarojen käytöstä köyhyyden vähentämiseksi. Osallistumme EU:n laittoman puukaupan ehkäisyn ja hyvän hallinnon toiminta-ohjelmaan (FLEGT, Forest Law, Enforcement, Governance and Trade). Sekä FLEGT- että ilmastosopimuksessa sovitusta REDD-mekanismin (Reduced Emissions from Deforestation and Degradation of Forests) valmistelussa on korostunut se muuallakin kansainvälisessä metsäpolitiikassa havaittu vaatimus, että metsiä voidaan parhaiten hallita laajana kokonaisuutena. On siis ymmärrettävä metsien ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset merkitykset. On tietysti myös totta, että esimerkiksi REDD+ -ohjelmien toimeenpanossa monissa maissa ongelmana on ollut hallinnon kehittymättömyys.

(METSÄYHTEISTYÖN TEEMAT)

(Oikeus metsän käyttöön, päätöksentekoon ja hyötyjen oikeudenmukaiseen jakoon)

Oikeus maahan on eräs maailman polttavimpia kehitys-kysymyksiä. Myös käyttöoikeudet, metsien ja muiden luonnon-varojen hallinto, tuotantosektorien välinen kilpailu maa-alueista ja niukoista resursseista, sekä metsien tarjoamien ympäristö-palvelujen huomioon ottaminen ovat tärkeitä. Metsät ovat myös energian lähde ja edistävät ruokaturvaa. Suomi toimii metsäalan yhteistyössään niin, että metsien oikeudenmukainen käyttö turvataan, ja samalla torjutaankäyttäjien oikeuksia polkevia maansieppauksia (land grab).

Kehitysmaissa naiset ja tytöt keräävät polttopuun, eläinten rehun, ja lisäksi lääkekasveja ja ruoka-aineita sekä perheen käyttöön että myyntiin. Metsän tuotteet vaikuttavat köyhien perheiden toimeentuloon ja ne antavat merkittävän ravintolisän esimerkiksi kuivuuskausien aikana. Suomi edistää näiden metsiin perustuvien hyödykkeiden ja palveluiden huomioon ottamista, saatavuutta ja oikeudenmukaista jakoa metsäalan kehitystyössä.

Naisten ja lasten oikeus periä ja omistaa maata sekä osallistua päätöksentekoon metsien käytöstä ja mm. kasvatettavien puulajien valinnasta eri tarkoituksiin on tärkeää. Naiset, alkuperäiskansat sekä vähemmistöihin kuuluvat ihmiset tulee ottaa huomioon metsäpolitiikassa ja metsien käytön suunnittelussa. Suomi edistää naisjärjestöjen osallistumista metsäsektorin hankkeisiin valtakunnallisella ja paikallistasolla, sekä edesauttaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ja oikeusperustaisuutta.
(Metsät polttopuun, puuhiilen ja energian lähteenä)

Kehitysmaissa 2,6 miljardin ihmisen energialähde on biomassa, pääasiassa polttopuu. Ongelmana on polttopuun kestämätön korjuu ja valmistus sekä käytön tehottomuus. Tämä aiheuttaa metsien häviämistä ja terveysongelmia kotitalouksissa. On tärkeää pyrkiä kohti vihreämpää taloutta eli sellaista tehokkaampaa ja kestävämpää luonnonvarojen käyttöä, joka ei edistä metsäkatoa. Eräänä keinona on tehokkaampien liesien käyttö, jota Suomi edistää.

Puuhiili on polttopuun ohella useissa yhteistyömaissa yhä tärkeä keittoenergian lähde. Puuhiili on usein tärkeä tulonlähde, etenkin maattomille köyhille nuorille miehille ja heidän perheilleen. Kauppa tapahtuu yleensä epävirallisen talouden piirissä. Tuotanto perustuu yleensä alkeellisiin miiluihin; kestävämmät menetelmät vähentävät puuhiilen tuotannon kielteisiä vaikutuksia. Suomi tarjoaa osaamistaan puun tehokkaassa käytössä, puujätteen hyödyntämisessä, ja käytön integroinnissa energian tuotantoon.

Bioenergia ja biopolttoaineet tuovat uusia mahdollisuuksia kehitysmaidenkin maaseudulle, jos ne eivät kilpaile ruuantuotannon kanssa samasta maasta, työvoimasta, vedestä
ja muista tuotannontekijöistä. Suomi tukee pienimuotoista biopolttoaineiden tuotantoa paikallisille markkinoille siellä, missä se ei vähennä tai vaaranna ruoantuotantoa ja lisää metsäkatoa, sekä maatalous-tuotannon sivu- ja jätevirtojen hyödyntämistä energian tuotannossa. Suomen tulee myös osallistua aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun epäsuorista maankäyttövaikutuksista.
(Metsäsektorin arvoketjut,kestävä tuotanto ja käyttö)

Metsät tarjoavat runsaasti taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia, joita kestävällä tavalla hyödyntämällä kehitysmaat voivat luoda työpaikkoja ja yrittäjyyden mahdollisuuksia myös naisille ja helposti syrjäytyville ihmisille. Muun muassa yhteisöperustainen ja yksityismetsätalous, puuhun ja muihin metsäntuotteisiin perustuvat arvoketjut sekä ekosysteemipalvelut tarjoavat ansaintamahdollisuuksia. Arvoketjujen läpinäkyvyys on välttämätöntä demokraattiselle kontrollille ja korruption torjumiseksi. Selvitetään metsäsektorin omien hyvän hallinnon keinojen laajentamista kaivannais-teollisuuden parhaiden käytäntöjen tapaan.

Metsäsektori tarjoaa hyvät toimintaedellytykset kauppaa tukevaan kehitysyhteistyöhön. Kun osa metsien tuotannosta perustuu tropiikin metsien erinomaisiin kasvuolosuhteisiin ja arvokkaisiin puulajeihin, on kaupan merkitys metsäntuotteiden maailmanmarkkinoille pääsylle tärkeä. Kauppa on tärkeätä kehitysmaiden taloudelliselle kehitykselle ja köyhyyden vähentämiseksi. Kaupan on myös oltava laillista, jotta ympäristölliset ja yhteiskunnalliset ehdot täyttyvät, ja jotta valtio
saa verotuloja. Yksityissektorin osallistumista metsäsektorin yhteistyöhön tuetaan tämän linjauksen periaatteiden mukaisesti myös Finnfundin ja liikekumppanuusohjelman kautta.

(Tuki kansallisille metsäohjelmille ja hyvälle hallinnolle)

Kehitysmaiden kansalliset metsäohjelmat ovat useimmiten osana kansallisia köyhyyden vähentämisen ohjelmia. Tavoitteena on, että metsistä saadaan hyötyjä sekä ympäristöpalveluina että tuotteina mutta myös työllistäjänä ja tulonmuodostuksena metsissä tai niiden lähellä eläville kotitalouksille. Kansallisten metsäohjelmien osallistava laadinta ja koordinoitu toimeenpano parantaa metsistä riippuvaisten yhteisöjen ja yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä ja edistävät metsistä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista jakautumista, ottaen huomioon sukupuolten ja sukupolvien välisen tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeudet. Suomi toimii niin, että kumppanimaa voi kansallisen metsäohjelman avulla tarjota puitteet yksityisen sektorin tuotannolliselle toiminnalle ja samalla varmistaa kestävän metsätalouden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden toteutumisen.

Kansalliset metsäohjelmat ja niitä tukevat politiikat sekä lainsäädäntö ovat hyödyttömiä, ellei niitä panna toimeen käytännössä. Ajantasainen lainsäädäntö ja politiikka sekä toimivat seuranta- ja valvontajärjestelmät ovat keskeisiä hyvän hallinnon välineitä. Metsäkatoa ei voida ehkäistä eikä kehitystavoitteita saavuttaa ilman sektorirajojen ylittämistä ja hyvän hallinnon vaatimusten huomioon ottamista. Maailmanpankin hyvän hallinnon ohjeistojen soveltamisesta on jo saatu hyviä kokemuksia mm. Suomen tukemassa metsähankkeessa Keniassa. Näitä kokemuksia käytetään hyväksi myös muissa kumppanimaissa.
(Metsät ilmastonmuutoksen torjunnassa)

Metsien häviäminen aiheuttaa merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Viime vuosikymmenten aikana maatalousmaan kasvava tarve on ollut tärkein metsien häviämisen syy. Kestämättömät viljelymenetelmät uhkaavat jatkossakin lisätä metsäkatoa.

Metsäkadon pysäyttäminen ja kestävä metsävarojen käyttö sen sijaan hillitsevät ilmastonmuutosta. Tämä metsien myönteinen vaikutus on elintärkeää myös tulevaisuuden ruokaturvalle.

Suomi tukee kehitysmaiden kapasiteetin vahvistamista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Suomi kehittää sopeutumista tukevia sekä metsien häviämistä
ja haaskausta hidastavia taloudellisia kannusteita osallistumalla globaaliin REDD+ -ohjelmaan.

Metsien ja puiden merkitys ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin (myrskyt, tulvat, kuivuudet) sopeutumisessa voi olla merkittävä. Suomi tukee metsäsektorin sisällyttämistä kansallisiin energiastrategioihin ja ilmastonmuutoksen sopeutumis-ohjelmiin.

Metsäohjelmat ja ilmastonmuutosstrategiat tulee perustaa luotettavaan tietoon metsävaroista. Metsien inventoinnin ja kartoituksen merkitys korostuu, kun siirrytään tulosperusteisiin
rahallisiin korvauksiin ja maat raportoivat kansainvälisesti sovituin kriteerein toimenpiteistään metsäkadon hillitsemiseksi. Ihmis-oikeuksille ja hyvälle hallinnolle on tärkeää, että kartoitusten
tieto on kaikkien käyttäjien saatavilla. Suomi tukee metsäyhteis-työssä tiedon tuotantoa, saatavuutta, käyttöä ja läpinäkyvyyttä.

(Miten uusi linjaus otetaan käyttöön?)

Kehityshankkeiden identifiointiin ja suunnitteluun käytetään aikaisempaa enemmän aikaa ja voimavaroja. Suunnittelu ja seuranta perustuvat laaja-alaiseen asiantuntemuksen käyttöön. Lähtötilanteiden ja -tasojen tarkka määrittäminen on välttämätöntä kehitysvaikutusten arvioimiseksi. Pirstoutumista vähennetään hankekokoa suurentamalla. Läpileikkaavat tavoitteet sisällytetään tulostavoitteisiin ja niiden edistymisen seurantaan. Oikeusperusteisuutta toteutetaan mm. identifioimalla lopulliset hyödynsaajat ja vahvistamalla heidän oikeuksiaan sekä varmistamalla, että he voivat osallistua hankkeiden suunnitteluun ja toimeenpanoon.

Uudet menettelytavat ja painotukset otetaan huomioon ohjelmoinnissa sekä hankesuunnittelun ja toimeenpanon eri vaiheissa. Vaikka monissa tapauksissa metsähankkeet ovat pitkäaikaisia ja toimintatapojen uudistaminen vie aikaa, niin käynnissä olevissa hankkeissa ja ohjelmissa puoliväliarvioinnit tarjoavat luontevan mahdollisuuden uusien tavoitteiden ja painotusten vahvistamiseen.

Kuulen myös mielelläni teiltä, miten uusi linjaus otetaan parhaiten käyttöön.