///Tiedote
Vihreät kansanedustajat Satu Hassi, Heidi Hautala ja Irina Krohn:
Henkilöautoilun suosiota ei saada laskemaan nykyisen liikennepolitiikan konsteilla
Kansanedustajat Hassi, Hautala ja Krohn jättivät maanantaina rinnakkaislakialoitteen ruuhkamaksujen ja tietullien mahdollisuuden lisäämisestä hallituksen esitykseen uudeksi maantielaiksi. Aloitetta käsitellään eduskunnassa tiistaina hallituksen maantielakiesityksen käsittelyn yhteydessä. Ruuhkamaksuilla pyritään kaupunkiliikenteen sujuvuuden parantamiseen. Ruuhkamaksuista kertyvät varat antavat liikkumavaraa joukkoliikenteen kehittämiseen ja teiden ylläpitoon. Hassi ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Otto Lehtipuu puhuvat ruuhkamaksuista tiistaina klo 18 alkavassa Helsingin Vihreiden järjestämässä tilaisuudessa Vanhan Ylioppilastalon Mannerheim-salissa.[:]
Tällä hetkellä erilaisia tietulli- ja ruuhkamaksujärjestelmiä on käytössä muun muassa Singaporessa, Oslossa, Melbournessa, Trondheimissa, Torontossa ja Lontoossa. Tukholmassa otetaan ensi vuoden alussa ruuhkamaksut käyttöön. Ruuhkamaksujen avulla on esimerkiksi Lontoossa pystytty parantamaan liikenteen sujuvuutta ja vähentämään liikenteen päästöjä ja melua. Parhaimmillaan ruuhkamaksut johtavat hengitysilman laadun paranemiseen ja liikenteen tuottamien hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen.
– Euroopassa ja muualla maailmassa on jo totuttu rajoittamaan yksityisautoilua siellä, missä liikkumisen vaihtoehtoja on olemassa. Tältä osalta hallituksen esitys maantielaiksi ei ole ajan tasalla, sillä siihen ei sisälly mahdollisuutta ruuhkamaksuille, jotka ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi vähentää liikenteestä koituvia haittoja, perusteli Hassi.
Yksityisautoilun määrä on viimeisten 20 vuoden aikana kasvanut 65 prosenttia joukkoliikenteen määrän pysyessä ennallaan. Huolimatta joukkoliikenteen samanaikaisesta kehityksestä ja kaupungistumisesta, on koko liikenteen kasvu kanavoitunut yksityisautoiluun.
– Autoilusta kerättävät verotulot eivät kata teiden kunnossapidosta ja rakentamisesta, ruuhkista, ympäristöhaitoista ja onnettomuuksista aiheutuvia kustannuksia. Ruuhkamaksujen avulla voidaan kerätä lisää rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen ja teiden kunnossapitoon, korosti Hautala.
EU:n komission mukaan yksinomaan tieliikenteen ruuhkien yhteiskunnalle aiheuttamat ulkoiset kustannukset vastaavat noin puolta prosenttia yhteisön bruttokansantuotteesta. Kun tähän lisätään hiilidioksidipäästöjen ja ilman epäpuhtauksien aiheuttamat hengityselinsairaudet ja muut terveydelliset haitat, on kaupunkiliikenteen yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten määrä Maailman terveysjärjestön arvion mukaan noin 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kaupunkiliikenteen haitoista kärsivät eniten lapset, vanhukset ja sairaat.
– Helsingissä olisi erityisen tärkeää vähentää terveydelle haitallisia päästöjä ja ilman epäpuhtauksia. Yksi mahdollisuus olisi kerätä Helsingissä tiemaksuja ruuhkahuippuaikana, jolloin ilmanlaatu ei pääsisi heikkenemään huonoksi, totesi Krohn.
– – –
LAKIALOITE
maantielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Eduskunnalle
LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle maantielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (17/2004 vp).
Lakialoitteessa ehdotetaan, että tietyn maantien käytöstä olisi mahdollista valtioneuvoston asetuksella kerätä aluetulli. Aluetulleja voitaisiin kerätä maantien ylläpidon kustannusten kattamiseksi, liikenteen sujuvuuden kehittämiseksi, ympäristön laadun parantamiseksi tai joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosimiseksi.
PERUSTELUT
Aluetullilla tarkoitetaan tässä maksuja, jotka kerätään tiettyjen maantieosuuksien käyttäjiltä. Aluetulleilla voi olla kaksi erilaista päämäärää. Ensinnäkin niitä voidaan käyttää tietullina ja rahoittaa teiden ylläpitoa tai muita tarkoituksia. Toisaalta niillä voidaan ohjata liikennettä. Aluetullilla, jota käytetään ruuhkamaksuna voi olla tavoitteena puhtaampi tai meluttomampi ympäristö, liikenteen parempi sujuminen ja julkisen sekä kevyen liikenteen suosiminen. Ruuhkamaksut vaihtelevat liikenteen määrän mukaan. Tällainen järjestelmä ollaan ottamassa käyttöön Tukholmassa. Sen sijaan tietullit kerätään tietyssä kohdassa samansuuruisena ajankohdasta tai liikenteen määrästä riippumatta. Tässä lakialoitteessa tarkoituksena on mahdollistaa lainsäädännön kannalta kummatkin järjestelmät aluetullin nimellä.
Tällä hetkellä tietullijärjestelmiä on käytössä muun muassa Singaporessa, Oslossa, Melbournessa, Trondheimissa, Torontossa ja Lontoossa. Erityisesti Lontoon tietulleista on saatu paljon positiivisia kokemuksia liikenteen vähentymisen muodossa. Järjestelmällä on pystytty parantamaan liikenteen sujuvuutta huomattavasti. Norjassa hallitus voi päättää tiemaksujen keräämisestä jollakin yleisellä tiellä suurkäräjien suostumuksella, ja tiemaksuilla kerättyjä varoja voidaan käyttää mm. joukkoliikenteen hyväksi.
Suomen olosuhteiden kannalta liikenteen vähentäminen pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingin keskustassa olisi viihtyisyyden sekä joukko- ja kevyen liikenteen sujumisen kannalta tärkeää. Ruuhkamaksujen keräämisen mahdollisuus tarjoaisi myös hyvän keinon liikenteen päästöjen vähentämiseen, mikä parantaisi hengitysilman laatua. Paikalliset ruuhkamaksut auttaisivat myös alentamaan Suomen hiilidioksidipäästöjä.
Yhtenä perusteena ruuhkamaksujen käyttöönotolle voi nähdä sen, että henkilöautoliikenteen määrä on viimeisen 40 vuoden aikana vain kasvanut, kun taas muun liikenteen määrä on pysynyt ennallaan. Ruuhkamaksu- tai tietullijärjestelmän avulla voidaan liikenteen kehittämisen näin painopistettä siirtää henkilöautoilusta joukko- ja kevyeen liikenteeseen. Aluetullina kerätyt maksut olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista ohjata sen alueen kunnalle, jonka liikennettä maksuilla pyritään kehittämään. Kunta voisi näin suunnata varoja joukkoliikenteen kehittämiseen alueellaan.
Toisekseen aluetullien avulla yksityisautoilija saadaan vastaamaan osasta autoilun haitoista koituvista kustannuksista yhteiskunnalle. Liikenteen hinnoittelun kannalta ruuhkamaksut ovat oikeudenmukaisin tapa hillitä yksityisautoilua, sillä ne voidaan keskittää sellaisille alueille, joissa vaihtoehtoisia liikkumisen tapoja on tarjolla.
Mahdollistamalla aluetullien käyttöönotto ei velvoitettaisi ottamaan tulleja käyttöön. Sen sijaan yleisten teiden ylläpitäjälle tarjoutuisi mahdollisuus liikenteen haittojen vähentämiseen, joukko- ja kevyen liikenteen edistämiseen ja autoilun aiheuttamien kustannusten kattamiseen. Aluetullien keräämisellä ei voitaisi kuitenkaan rahoittaa uusien teiden rakentamista.
Hallitus pyrkii esityksellään luomaan uudesta maantielaista joustavan, jolla ei rajoitettaisi eikä ehkäistäisi tienpidon uusia toimintatapoja. Esityksessä todetaan, erilaiset telemaattiset sovellutukset ovat vasta tulossa ja nopean teknisen kehityksen johdosta tulevat vielä tarjoamaan tienkäyttäjille uusia palveluja sekä vaikuttamaan merkittävästi tienpitotoimenpiteisiin. Esityksessä todetaan myös, että yleisten teiden tieverkkoa on totuttu Suomessa pitämään maksuttomana julkisena hyödykkeenä, joka kustannetaan kokonaan verovaroin. Hallituksen ns. väylätyöryhmän helmikuussa 2004 valmistuneessa mietinnössä on nimenomaan aluetulleja koskeva kirjaus. Mietinnössä todetaan, että kaupunkiseutujen aluetullit ovat yleistyneet ulkomailla. Aluetulleja olisi sen mukaan syytä harkita myös Suomessa ainakin pääkaupunkiseudulle tulevaisuudessa noin kymmenen vuoden aikajänteellä, jolloin maksujen keruutekniikan kehitys pienentää tällaisten maksujärjestelmien ylläpitokustannuksia. Myös EU-direktiivin mukaiset raskaan liikenteen kilometrimaksut saattavat tekniikan kehityksen myötä tulla ajankohtaiseksi, jos tällaiset maksut yleistyvät muualla EU:ssa.
Kun nyt lakia yleisistä teistä ollaan korvaamassa uudella maantielailla ja samalla pyritään uudistamaan lainsäädäntöä tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita vastaavaksi, olisi perusteltua säätää myös aluetullin keräämisen mahdollisuudesta. Tällöin uusi laki ottaisi huomioon myös niin koti- kuin pohjoismaisen ja kansainvälisenkin kehityksen.
Tässä rinnakkaislakialoitteessa ehdotetaan uuteen maantielakiin omaa 12 §:ää aluetulleista lain 1 lukuun. Ehdotuksen mukaan tietyn maantien käytöstä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla voitaisiin kerätä aluetulli. Tullin keräämisestä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Aluetullia voitaisiin kerätä maantien ylläpidon kustannusten kattamiseksi, liikenteen sujuvuuden kehittämiseksi, ympäristön laadun parantamiseksi tai joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosimiseksi. Aluetullia ei voitaisi kuitenkaan kerätä uuden tien rakennuskustannusten kattamiseksi. Aluetullina kerätyt maksut voitaisiin ohjata alueen kunnan tai kuntien käyttöön, näiden joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseksi. Asetuksella säädettäisiin myös aluetullin suuruudesta ja siitä mihin tarkoitukseen maksut käytetään. Aluetullia ei saisi periä julkiselta liikenteeltä eikä palo- ja pelastusliikenteeltä. Keräämistavoista säädettäisiin erikseen liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Maantielaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1-11 §
(Kuten HE)
12 §
Aluetullit
Tietyn maantien käytöstä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää kerättäväksi aluetulli. Aluetullia voidaan kerätä maantien ylläpidon kustannusten kattamiseksi, liikenteen sujuvuuden kehittämiseksi, ympäristön laadun parantamiseksi tai joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosimiseksi. Asetuksella säädetään myös aluetullin suuruudesta ja siitä mihin tarkoitukseen maksut käytetään.
Aluetullia ei saa periä julkiselta liikenteeltä eikä palo- ja pelastusliikenteeltä.
Aluetullin keräämistavoista säädetään erikseen liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
13 §
Lauttamaksut
Lautta-aluksen käyttämisestä voidaan liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säätää perittäväksi maksu. Maksun tulee perustua lautan käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Maksu voi olla omakustannusarvoa alempi. Maksuja määrättäessä ajoneuvoluokka ja lautan käyttämisen ajankohta voidaan ottaa huomioon.
14 – 116 §
(Kuten HE:n 13 – 115 §)
Voimaantulosäännös
(kuten HE)
Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2004
Irina Krohn /vihr
Satu Hassi /vihr
Heidi Hautala /vihr
