Zahra Abdulla ja Heidi Hautala keskustelutilaisuudessa Helsingissä:
– Maahanmuuttajista ei pidä tehdä pitkäaikaistyöttömiä
– Parasta pakolaistyötä on uusien sotien ehkäiseminen[:]
“Maahanmuuttajien kotoutuminen ja työnsaanti on kaikkien etu”, korosti kaupunginvaltuutettu Zahra Abdulla maanantaina paneelikeskustelussa Helsingissä.
“Suomalainen yhteiskunta saa heistä vähällä koulutettavia, nopeasti työelämään valmiita nuoria tai aikuisia edullisemmin kuin kapaloista kasvattamalla”, vastikään kätilöksi valmistunut Abdulla sanoi.
Zahra Abdulla (Vihreät, Helsinki), Heidi Hautala (Vihreät, Uusimaa) ja Osku Pajamäki (SDP, Helsinki) keskustelivat maanantaina 3.maaliskuuta globaalista yhteisvastuusta, etenkin maahanmuuttajien näkökulmasta.
Suomesta lähti noin 600 000 siirtolaista leveämmän leivän toivossa, nälkää pakoon etenkin Ruotsiin ja Pohjois-Amerikkaan. Maailma on kantanut vastuunsa suomalaisista “elintasopakolaisista”; useimmilta rajoilta heitä ei käännytetä tänäkään päivänä.
Lähtijät tai maahanmuuttajat ovat yleensä tavallista rohkeampia ja sinnikkäämpiä ihmisiä. Heidän kannattaisi antaa yrittää parhaansa.
“Siinä vaiheessa kun tulin Somalian romahdettua Suomeen, ajateltiin, että tulijoille ei kannata opettaa suomea, eikä heille pidä antaa työlupia. Heidän piti tottua odottamaan vuosikausia toimettomina, avustusten varassa. Monet tottuivat niin hyvin, että ovat samassa tilassa kuin suuri osa suomalaisista pitkäaikaistyöttömistä. He ovat menettäneet merkittävän osan työkyvystään, jopa pysyvästi. Monille on kertynyt muitakin ongelmia. Kaikkein tärkeintä kielen ja ammattikoulutuksen jälkeen on päästä mahdollisimman pian oikeisiin töihin”, Zahra Abdulla arvioi.
Yhteiskuntavastuu on muotia yrityksissä, mutta kuinka moni satsaa maahanmuuttajien rekrytointiin edes siivoojiksi tai tiskaajiksi? Zahra Abdulla haluaa osaltaan satsata Suomeen ja suomalaisiin:
“Haluan tehdä työtä ja vaikuttaa asioihin siellä, missä elän. Olen yhtä lailla kahden lapsen yksinhuoltaja, koulutettu kätilö ja palveluiden laadusta sekä rahoituksesta huolestunut kaupunkilainen kuin somali”, hän painottaa.
Europarlamentaarikko Heidi Hautala huomautti, että Suomi on aina suhtautunut penseästi pakolaisten vastaanottoon.
“Vain muutama ihminen vuodessa saa täältä turvapaikan. Jos sota nyt Irakissa syttyy, mistä saavat turvan ne sadat tuhannet naiset ja lapset, jotka joutuvat pakenemaan pommituksia?” kysyi Hautala.
Hautalan mukaan paras keino hallita maailman pakolaisongelmaa on estää uusien kriisien puhkeaminen.
“Nyt meillä on siihen ainutkertainen tilaisuus. Ottamalla selkeästi kantaa Irakiin kohdistuvaa hyökkäystä vastaan, Suomi voi osaltaan olla mukana ehkäisemässä satojen tuhansien ihmisten joutumista pakoon omista kodeistaan.”
Hautala suhtautuu kriittisesti eduskunnassa valmisteltuun syrjinnän kieltävään lakiin.
“Piilosyrjintä on valitettavan yleistä Suomessa. Nyt valmisteltu laki tehtiin täysin työmarkkinajärjestöjen ehdoilla. Niiden ääni, jotka syrjintää joutuvat arkielämässään kohtaamaan, ei lakivalmistelussa kuulu. On hyvä, että seuraava eduskunta joutuu valmistelemaan lain uudestaan.”
Keskustelu “Suomi vastaan muu maailma? Globaali yhteisvastuu ja me”
Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa) auditorio, Sörnäisten rantatie 25B
maanantaina 3.3.2003 klo 17-19.
