Lohipolitiikassa unohdettiin pohjoisen etu ja hallitusohjelma

Euroopan unionissa on vuosia taisteltu kalakantojen pelastamisesta. Ammattikalastajien edunvalvojien on ollut vaikea myöntyä välttämättömään eli kalastuskiintiöiden rajuun supistamiseen, vaikka kohta koko elinkeino uhkaa ehtyä ylikalastukseen.[:]Nyt Euroopan komissio on ensi kertaa ryhtynyt suojelemaan kalakantoja. Ehdotukset kalastuskiintiöiksi ovat sen mukaisia. Luonnonlohen kalastusta tulisi vähentää 79 prosenttia Itämeren pääaltaalla ja Perämerellä ja 26 prosenttia Suomenlahdellakin.

Pohjoisessa oli jo iloittu siitä, että luonnonlohi voisi taas nousta jokiin. Tänä vuonna kutevia lohipareja on laskettu olevan vain yksi hehtaarilla.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta kuitenkin valitsi perjantaina ammattikalastajat. Ehdotukseni komission omaksuman varovaisuusperiaatteen noudattamisesta ja tuesta sen esittämille pyyntikiintiöille ei saanut kannatusta yhdeltäkään muulta ministeriltä, vain hiukan sympatiaa joiltakuilta.

Tosiasiassa Suomen lohipolitiikkaa linjataan nyt vain 160 ammattikalastajan lyhytaikaista, välitöntä etua ajatellen – unohtaen sen, miten käy muiden elinkeinojen saati ammattikalastuksen tulevaisuuden. Halvalla myydään pohjoisessa jo välillä virkistyneen kalastusmatkailun näkymät.

Onneksi samana päivänä kokoontunut eduskunnan suuri valiokunta ei hyväksynyt ehdoitta hallituksen linjaa, joka kuohutti yli puoluerajojen. Olisihan ennenkuulumatonta, että Suomi olisi kaatamassa komission uutta Itämeren ekologiaa puolustavaa politiikkaa. Voi kysyä, miten toteutuisi esimerkiksi hallitusohjelman linjaus , jonka mukaan “Suomi toimii EU:ssa Itämeren kalakantojen elvyttämiseksi ja kalastuskiintiöiden mitoittamiseksi siten, että ne eivät ylitä lajin suurinta kestävän saaliin määrää”.

Peruskantaa suuri valiokuntakaan ei rohjennut muuttamaan – kunhan vaati tuntuvia toimia, jotta EU:n ministerineuvostoja tällä hetkellä johtava Puola lopettaisi laittoman lohenpyynnin.

Suomen luonnonlohikantaan on vielä mahdollista palata ensi viikolla hallituksen EU-ministerivaliokunnassa.

Teksti on julkaistu Vihreässä blogissa 15.10.2011.

Facebook
Twitter
WhatsApp