“Kuluttajien enemmistö on tällä hetkellä sitä mieltä, että esimerkiksi geenitekniikalla muunnellut elintarvikkeet ovat vaikutuksiltaan niin huonosti tunnettuja ja arvaamattomia, että niiden päästämistä markkinoille tulisi pohtia aikalisän turvin.”[:] “Samaan aikaan luonnonmukaisesti valmistetut tuotteet valtaavat markkinoita. Elintarvikkeiden turvallisuus on tärkeä teema jokapäiväisessä julkisessa keskustelussa. Siitä puhuttaessa viitataan varovaisuusperiaatteeseen, jonka mukaan tulee voida pidättyä sellaisesta tuotannosta, jonka kielteisiä vaikutuksia ympäristöön tai kuluttajien terveyteen ei tunneta riittävästi”, totesi Heidi Hautala avauspuheessaan. Hautalan mukaan kuluttajavalinnat ohjaavat tuotantoa aikaisempaa suuremmassa määrin. Kuluttajatutkimukset osoittavatkin, että suomalaisista jopa 70 prosenttia aikoo lisätä luomutuotteiden kulutusta ja Euroopan tasollakin kysyntä kasvaa huimaa vauhtia, vaikka EU:n kaikista maatiloista vaatimattomat kaksi prosenttia on luomutuotannossa. Kiinnostuksen kasvua lisäävät julkisuuteen tulleet skandaalit kuten hullun lehmän tauti, dioksiinijäämät eläinrehuissa tai EU:n ja USA:n välinen kiista hormonilihan myynnistä Euroopassa. Suomen kansallista luomustrategiaa laaditaan parhaillaan. Tänä syksynä kerätään aineistoa, kuvataan nykytilannetta. Ensi keväänä työryhmän on määrä laatia visioita. “Mielestäni tärkeintä on kotieläintuotannon kehittäminen. Tällä hetkellä 6,6 prosenttia Suomen viljelyalasta on luomua ja vuotuinen kasvu on ollut huima 40 prosenttia menneen viisivuotiskauden aikana. Luomutiloilla on suurin piirtein vastaava määrä eläimiä kuin tavanomaisilla tiloilla, mutta vain kymmenes luomutilojen eläimistä on luomueläimiä”, Hautala sanoi. Juuri valmistunut Suomen ympäristökeskuksessa tehty vertailu luomutuotannon ympäristöystävällisyydestä suhteessa tavanomaiseen tilanpitoon osoittaa, että “oikeaoppinen” luomu, jossa kotieläintuotanto yhdistetään luomuviljan tuotantoon, on ympäristöä vähemmän kuormittavaa toimintaa kuin tavanomainen maatalous. Hautala nosti puheessaan esiin myös Pohjois-Savon Omenaprojektin, jonka myötä on kartoitettu maakunnasta yli tuhat kestävää ja alueen olosuhteissa menestynyttä vanhaa omenapuuta. Näistä puista on tuotettu yhteensä jo noin 6000 omenatainta. Tämä hanke on yksi kattavimmista omenalajikkeiden ja kantojen menestystutkimuksista pohjoisissa oloissa. “On ihmeteltävä suomalaisten viranomaisten asennetta, jos tällaisille maatiaislajikkeiden säilyttämiseen tähtääville hankkeille ei löydy rahoitusta. Onko niin, että ministeriössä elää yltiöpäinen usko geenimuuntelun kautta kehitettäviin siemenlajikkeisiin”, Hautala totesi.