Kultaiset passit – epäreilu ohituskaista kansallisuuteen

© European Parliament 2018

Airiston Helmi -tapaus ei herätä huomiota pelkästään Suomessa. Tapaus nousi esiin varoittavana esimerkkinä heti alkusanoissa, kun Transparency International ja Global Witness esittelivät uutta raporttiaan Brysselissä.

European Getaway; Inside the Murky World of Golden Visas –raportti käsittelee ”kultaisia passeja”, eli ostettuja oleskelulupia ja kansalaisuuksia Euroopan Unionin alueella. Järjestelyt tukevat korruptiota, veronkiertoa ja rahanpesua, ja kuten Airiston Helmen tapauksessa, mahdollisesti myös vaikuttavat kansalliseen turvallisuuteen.

Kultaisten passien ja viisumeiden myyminen on miljardibisnestä. Jäsenmaat tarjoavat niiden avulla epäreilun ohituskaistan viisumiin tai jopa kansalaisuuteen varakkaille yksityishenkilöille, jotka tekevät tarpeeksi merkittävän suuruisen sijoituksen kohdemaassa. Samalla jäsenmaa tulee myöntäneeksi pääsyn koko EU-alueelle.

Tällä hetkellä Euroopan Unionissa on 12 maata, jotka myyvät oleskelulupia ja 4 maata, jotka myyvät kansalaisuuksia. Kolme näistä maista myyvät molempia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana oleskelulupia myyvät valtiot ovat saaneet yli 25 miljardia euroa investointeina. Tämä on tuonut EU:n alueelle yli 6000 uutta kansalaista ja yli 100 000 oleskeluluvan saanutta.

Kun Euroopan Unionin jäsenmaa myy oleskeluluvan alueen ulkopuolelta tulevalle, kyseinen henkilö pystyy vapaasti liikkumaan sekä esimerkiksi harjoittamaan yritystoimintaa vapaasti Schengen alueella. Raportin mukaan ongelmallista tästä tekee erityisesti se, että hakijoiden taustoja ei selvitetä kunnolla, eivätkä hakijalistat ole avoimia kaikissa viisumeita myöntävissä maissa. 12 maasta ainoastaan Itävalta ja Malta julkaisevat viisumeiden saaneiden nimet, muissa maissa tämä tieto pidetään visusti salassa.

Airiston Helmi toimii esimerkkinä kultaisten passien riskeistä koko EU:n alueella. Vaikka Suomi ei itse kultaisia passeja myy, vaikutukset tuntuvat myös meillä. Airiston Helmi on varoittava osoitus näiden käytäntöjen vaikutusalueen laajuudesta, sekä herätys viranomaisille: yhteisiä pelisääntöjä kaivataan nyt kipeästi.

Yhtenä perusteluna kultaisten passien myynnille käytetään niiden tuomia varoja valtioille esimerkiksi koulutusta ja terveydenhuoltoa tukeviin ohjelmiin. Varojen lopullista päämäärää ei kuitenkaan voida varmuudella tarkistaa. Itse varojen sijoituspaikka on hankala selvittää, ja lisäksi niiden käyttöä koskevat päätökset tehdään suljettujen ovien takana. Salailu antaa tilaa korruptiolle.

Useassa jäsenmaassa, esimerkiksi Maltalla, Portugalissa, Kyproksella ja Unkarissa, hakijan varallisuuden alkuperään ei kiinnitetä kummemmin huomiota. Lisäksi Maltalla valtion virkamiehet voivat hyväksyä myös rikollisen taustan omaavan tai rikostutkinnan alaisen hakijan hakemuksen ennalta määräämättömien erityisseikkojen perusteella.

Nämä järjestelmät ovat erityisen houkuttelevia nimenomaan rikollisille ja korruptoituneille. Hakemusprosessissa tulisi siis käyttää erityistä tarkkaavaisuutta. Silti esimerkiksi Unkarissa, Latviassa ja Yhdistyneessä Kuningaskunnassa hakemusten hyväksymisprosentti on 90%. Tämä osoittaa, että valtiot hyväksyvät sokeasti lähes jokaisen hakemuksen.

Käytännöstä on päästävä eroon ja riskimaiden rahanpesua on kitkettävä kaikin keinoin.

Facebook
Twitter
WhatsApp