Valtioneuvoston päätös Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksesta asetetaan julkisesti nähtäville 18. syyskuuta. Valtioneuvoston päätöksestä seuraa valitusten virta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksia tehdään varmuudella sekä siitä, että jokin alue kuuluu valtioneuvoston listaan, kuin myös siitä, että jokin alue on jäänyt siitä pois. Maanomistajien ohella myös ympäristöjärjestöt voivat valittaa. [:] MTK on antanut julkisuudessa ymmärtää, että koko Natura saattaa kaatua KHO:ssa hallintovirheisiin. Niitä on varmaan tehty, mutta vaikuttaa vahvalta liioittelulta väittää, että Natura kaatuisi yksittäisiin hallintovirheisiin. Naturan kaltaista harjoitusta ei Euroopan unionissa ole aiemmin tehty, ja koko prosessia onkin hämmentänyt kysymys siitä, kuka sanoo viimeisen sanan. On odotettavissa, että KHO tekee Valtioneuvoston listaan muutoksia. Maanomistajat toivovat varmaankin maita poistettavaksi luettelosta, mutta KHO saattaa myös lisätä alueita, jos ne täyttävät unionin luonnonsuojelulainsäädännön vaatimukset. Mistä ihmeestä KHO saa ratkaisujensa tueksi luonnontieteellisen asiantuntemuksen, on hyvä kysymys. Viime kädessä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin määrittelee, millainen lista toteuttaisi luonto- ja lintudirektiivien tarkoituksen. Tuntuisi todennäköiseltä, että KHO:n on turvauduttava tavalla tai toisella EY:n tuomioistuimeen. Tästä ei mielestäni pääse yli eikä ympäri, ja se jos mikä antaa osviittaa kotimaisen oikeuden ja yhteisöoikeuden suhteista Naturassa.
EY-tuomioistuimen linja on toistaiseksi ollut hyvin tiukka: mikäli alueella on ollut luonnontieteelliset edellytykset tulla luetteloiduksi erityisen suojelun alueeksi (SPA), se on siksi myös luetteloitu. Kesän kynnyksellä tuomioistuin päätti, että Hollannin valtio on rikkonut lintudirektiiviä, kun se on suojellut huomattavasti vähemmän alueita, kuin luettelo tärkeistä lintualueista edellyttäisi. Tärkeiden lintualueiden (Important Bird Areas, IBA) luettelon laatii kansainvälinen lintujen suojelujärjestö BirdLife International. Vaikka kyseessä on kansalaisjärjestö, EY-tuomioistuin on todennut, että sen soveltamat kriteerit ovat tieteellisyydessään luotettavia. Tuomioistuimen ratkaisusta voisi päätellä jotakin Kemihaaran kiisteltyjen soiden eli Vuotoksen allasalueen kohtalosta. Vuotoksen alue täyttää kirkkaasti IBA-kriteerit, joten sen pitäisi siis olla mukana Natura-luettelossa. Hallituksessa tehdyn kompromissin takia se kuitenkin jäi pois. Aikaisemmassa vaiheessa Suomi on tullut jo todenneeksi komissiolle, että Vuotoksen alue kuuluu luonnonarvojensa perusteella Naturaan. Nyt Suomi joutuu perustelemaan, miksi se ei siihen kuulu. Perustelujen olisi tälläkin kertaa oltava luonnontieteellisiä. Mielenkiintoista!
Naturan jatkokäsittelyssä on arvoituksellista sekin, mihin toimiin Euroopan komissio ryhtyy sillä aikaa, kun Suomessa on menossa valituskierros. Odottaako se KHO:n ratkaisua, vai päättääkö se viedä Suomen suoraan tuomioistuimeen, jää nähtäväksi. Käynnistääkö se kenties uusia yhteisöoikeuden rikkomusmenettelyjä esimerkiksi Vuotoksesta? Siitäkin voi päätellä jotakin yhteisöoikeuden ja kotimaisen lainsäädännön suhteista. Suomessa olisi ollut hyödyksi seurata hiukan enemmän sitä, miten Natura on edennyt muissa unionimaissa. Saksan nykyhallitus ei ole kovin suojelumyönteinen. Luontodirektiivi hyväksyttiin lainsäädäntöön vasta tämän vuoden maaliskuussa – EY-tuomioistuimen ukaasien jälkeen. Silti komissio arvioi Saksan edenneen Suomea paremmin lintudirektiivin toimeenpanossa. Ruotsissa ja Englannissa Natura-luetteloiden laatiminen on sujunut ilman suurempia murinoita. Maanomistajia kuultiin hyvissä ajoin. Myöskään Italiassa ja Espanjassa ei Natura ole synnyttänyt kiihkeitä yhteenottoja. Kreikka lähetti komissiolle laajan alueluettelon, jonka komissio tarkastutti pariisilaisella tutkimuslaitoksella. Tämä tekikin siihen paljon muutoksia, jotka komissio otti omikseen. Voi vain kuvitella MTK:n reaktiota, kun suomalaisille maanomistajille pelkästään oman alueen ympäristövirkamiehet olivat myrkkyä. Ranska on maa, jossa on ollut huomattavia vaikeuksia Natura-listan laatimisessa. Edellinen hallitus jäädytti hankkeen, koska ei saanut komissiolta mielestään riittäviä selvityksiä muun muassa luonnonsuojelualueiden rahoituksesta. Uusi hallitus on pistänyt vauhtia asiaan. Tosin vihreä ympäristöministeri on saanut metsästäjiltä uhkauksia vaatiessaan tiukasti lintujen kevätmetsästyskiellon noudattamista myös Ranskassa, jossa kyseisen urheilulajin sanotaan kuuluvan kulttuuriperinteeseen. Lintujen kevätmetsästys tuntuu enimmäkseen inhottavan suomalaisia, vaikka sillä on saaristossa perinteitä. Voidaksemme “tuomita” ranskalaiset (ja ahvenanmaalaiset) on hyvä, että meillä on sanomista asiaan EU:n lintudirektiivin avulla. Minusta on ylipäätään myönteistä, että Euroopan unioni huolehtii paitsi tavaran ja pääomien myös lintujen vapaasta liikkuvuudesta. Tämä näkökohta on jäänyt pois MTK:n tiedotuskampanjasta.
Kuntalehti 08.09.1998
