Finnwatchin 29. helmikuuta julkaisema raportti osoitti, että Suomi on menettänyt vuosina 2011-2014 ainakin 49 miljoonan euron verotulot kaivosyhtiöiden verovälttelyn seurauksena. Tämä on ollut mahdollista verosääntelyn puutteiden vuoksi.

Finnwatchin tutkimuksessa käytiin tarkemmin läpi kanadalaisten Agnico Eagle Minesin ja First Quantum Mineralsin tilinpäätökset. First Quantum Minerals toimii Kevitsan ja Pyhäsalmen kaivoksilla. Agnico Eagle Mines puolestaan louhii kultaa Kittilän Suurikuusikon kaivoksessa.

Verovälttelyn konstit ovat olleet monet. Kaivostoiminnan voittoja on siirretty matalan verotuksen maahan konsernin sisäisten korkojen avulla, sisäisillä yrityskaupoilla on luotu voitonsiirtoa varten konsernin sisäisiä velkasuhteita, tai sitten kaivosoikeuksia ja muuta varallisuutta on järjestelty konsernin sisällä niin, että kaivostoiminnan veronalaisista tuotoista vähennettäviä poistoja on voitu kasvattaa.

Tällaisilla järjestelyillä monikansalliset suuryritykset voivat vaikuttaa siihen, minne niiden toiminnan voitot kertyvät ja mihin niiden verot maksetaan – tai ollaan maksamatta. Ulkomaisten osakkaiden kaivoksista saamia tuloja ei voida yleensä verottaa Suomen solmimien verosopimusten ja EU:n emotytäryhtiödirektiivin vuoksi.

Onneksi on myös keinoja, joilla verovälttelyyn voitaisiin puuttua.

Jo yksin avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen estäisi verovälttelyä. Tällä hetkellä monikansallisten suuryritysten veronmaksusta ei ole kovin helppo saada tietoa. Ratkaisun tähän tarjoaisi julkinen, maakohtainen veroraportointi. EU-päätöksenteossa asiaa on pyöritelty, ja valitettavasti väistelty, jo useassa yhteydessä. Viime kesänä maakohtainen veroraportointi lisättiin osakkeenomistajien oikeuksia koskevaan direktiiviehdotukseen parlamentin vihreiden vaatimuksesta. Tämä työ on vietävä loppuun.

Toinen Euroopan tason ratkaisu löytyisi yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotosta. Yhtiöveropohjan harmonisoiminen kitkisi tehokkaasti EU-maiden välistä haitallista verokilpailua ja vaikeuttaisi verojen välttelyä keinotekoisilla järjestelyillä. Yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta on puhuttu EU:ssa jo yli vuosikymmenen ajan. Tammikuussa komissio lupasi toimittaa uuden esityksen vielä tämän vuoden aikana.

Kolmas tehokas keino voisi olla komission esittämä ’exit tax’, joka mahdollistaisi omaisuuserien verottamisen silloin, kun omaisuutta ollaan siirtämässä jäsenmaan ulkopuolelle.

Helmikuussa neuvoston kokouksessa valtiovarainministeri Stubb kertoi rakastavansa veroja ja piti aggressiivista verosuunnittelua ongelmana, mutta hallituksen tähänastiset teot verovälttelyn kitkemiseksi eivät vakuuta. Olisiko aika siirtyä sanoista tekoihin?