Komissio on vihdoin heräämässä tulevaisuuden haasteisiin

Komissio julkaisi tänään rahoituskehysesityksen vuosille 2021-2027 – ja näyttää siltä, että komissio on vihdoin heräämässä tulevaisuuden haasteisiin. Budjettiesitys on eteenpäin katsova ja rohkea avaus, jollaista on odoteltu. Panostaminen innovaatioihin ja nuorten vaihto-ohjelmaan on juuri sitä, mitä EU tarvitsee. Oikeusvaltioperiaatteen ja rahoituksen vahvempi kytkeminen toisiinsa on oikea päätös. Unioniin liittyviä maita vaaditaan tiukasti noudattamaan oikeusvaltion periaatteita, ja saman on pädettävä myös unionin jäseniin. EU-varojen väärinkäyttöä ja korruptiota ei voi katsoa sormien läpi.

Komissio ehdottaa myös uusia rahoituskeinoja, joilla EU voi kerätä riippumatonta rahoitusta esimerkiksi päästökauppatuloilla, yhteisellä yhtiöveropohjalla tai kierrätykseen kelpaamattomien muovituotteiden verotuksella. Taloudellisilla ohjauskeinoilla voidaan ratkoa monta ongelmaa samanaikaisesti.

EU:n maatalouspolitiikassa on päästävä pienemmällä rahoituksella kestävämpiin tuloksiin. Tukia on kohdistettava maanviljelyyn ja maaseudun kehittämiseen, joka tukee myös luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotavoitteita.

Ilmastotoimet halutaan osaksi kaikkia EU-ohjelmia. 25 % eli neljäsosan kaikesta rahoituksesta olisi edistettävä ilmastotavoitteita. Tämä on positiivinen askel eteenpäin, vaikka osuutta olisikin voinut kasvattaa vielä kaksinkertaiseksi.

Olin pettynyt siihen, etteivät komission puheenjohtaja Juncker tai budjettikomissaari Oettinger maininneet puheenvuoroissaan sanallakaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. EU:n on otettava kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen huomioon jokaisella politiikan alalla ja budjetin on ehdottomasti heijastettava tätä.

Ainut kestävä tapa vähentää pakolaisuutta maailmassa on vähentää pakolaisuuden syitä, kuten köyhyyttä ja ilmastonmuutosta.

Nyt komissio on kuitenkin suuntaamassa merkittävän siivun ulkosuhderahoituksesta EU:n omiin lyhyen aikavälin tavoitteisiin sen sijaan, että pitäisi kiinni sitoumuksesta maksaa kehitysapua 0,7 % BTK-osuudesta. Tällä osuudella huolehditaan pitkäjänteisesti esimerkiksi koulutuksesta ja terveydenhuollosta.

Keskustelu rahoituskehyksestä tulee jatkumaan vielä kauan, ja parlamentilla on paljon annettavaa sisältöön.

Facebook
Twitter
WhatsApp