Kirje Novaja Gazeta-lehdelle

21.1.2005 Helsingissä pidetyn kansainvälisen Tšetšenia-seminaarin
(Confrontation of the Russian State and the Chechen People – The Role of the International Community in the Peaceful Resolution of the Chechen Conflict) järjestäjät Vihreä liitto, Suomi-Tshetshenia-seura ja Suomen PEN lähettivät 1.2. päivätyn kirjeen venäläiselle Novaja Gazeta-lehdelle koskien julkaisussa esiin tuotua seminaariin kutsutun Ahmed Zakajevin jääntiä pois tilaisuudesta. Kirje julkaistiin Novaja Gazetassa 14.2.2005. Alla kirjeen suomennos. 

Kirje Novaja Gazetalle
Toimittaja Anna Politkovskajan raportointi Suomi-Tshetshenia -seuran, Suomen PENin sekä Vihreän liiton Helsingissä 21.1. järjestämästä kansainvälisestä Tshetshenian konfliktia käsittelevästä seminaarista on herättänyt keskustelua sekä Venäjällä että Suomessa. Joukko eri maiden sekä Euroopan parlamentin jäseniä, diplomaatteja, tutkijoita, toimittajia sekä kansalaisjärjestöjen edustajia kokoontui Suomen eduskunnan tiloihin pohtimaan mahdollisuuksia pitkään jatkuneen, jopa kolmanneksen Tshetshenian väestöstä tuhonneen konfliktin rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi. EU-maissa on viime aikoina hieman yllättävästi saatu kuulla presidentti Putinilta, että tämä ei enää täysin kiellä kansainvälisen yhteisön osallistumista konfliktin ratkaisuun – ja jopa että hän toivoo EU:n tekevän tätä koskevia ehdotuksia.

Kutsuimme presidentti Aslan Mashadovin erityisedustajan Ahmed Zakajevin seminaariimme, onhan hän aina johdonmukaisesti toiminut Tshetshenian konfliktin rauhanomaisen ratkaisun puolesta ja ehdottanut neuvotteluja osapuolten välille. Halusimme luonnollisesti varmistua siitä, että hän voisi tulla turvallisesti Suomeen, vaikka Venäjä onkin etsintäkuuluttanut hänet Interpolin välityksellä. Zakajev on viimeisen vuoden aikana vapaasti matkustanut mm. Norjaan ja Saksaan kansanedustajien ym. yksityisten tahojen kutsumana. Venäjän luovutuspyynnössä esitetyt syytteet oli sitä ennen kumottu kahden EU-maan, Tanskan ja Britannian tuomioistuimissa. Britannia on myös antanut Zakajeville turvapaikan, ja hänellä on asianmukaiset matkustusasiakirjat koko EU-/Schengen -alueelle.

Suomen oikeusministeri Johannes Koskinen ei muiden eurooppalaisten maiden esimerkistä huolimatta halunnut antaa meille kutsujille etukäteen takeita siitä, etteikö Suomessa olisi ryhdytty mahdollisen luovutuksen varmistaviin toimenpiteisiin Zakajev pidättämällä. Tässä näkyy, että Suomi on tiukasti laillisuutta kunnioittava valtio, jopa tilanteessa, jossa poliittinen harkinta olisi mahdollistanut toisenlaisen ratkaisun oikeusvaltion periaatteita kunnioittavalla tavalla. Kaikille, myös Suomen hallitukselle, lienee selvää, että Venäjä aivan tietoisesti väärinkäyttää Interpolia vastustajinaan pitämiensä henkilöiden vapaan
liikkuvuuden estämiseen.Viimeksi asia on noussut esiin Ukrainan uuden pääministerin Julia Timoshenkon tapauksen kautta. Ikävä kyllä Venäjä tulee näin vaikeuttaneeksi todellisen kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa.

Emme missään tapauksessa halunneet, että Ahmed Zakajev olisi joutunut uudestaan samankaltaiseen luovutusoikeudenkäyntiin, joissa hänet on jo kaksi kertaa vapautettu. Olemme silti täysin vakuuttuneita siitä, että tuomioistuin olisi Suomessa päätynyt samaan vapauttavaan ratkaisuun kuin Tanskassa ja Britanniassakin. Emme hurjimmissa unissammekaan ole ajatelleet, että Venäjä voisi itsenäisen Suomen maaperällä kaapata Zakajevin.

Suomi ei ole Norja (joka muuten myönsi turvapaikan aikanaan Leon Trotskille). Uskomme silti, että Suomi ja muut Venäjän läheisemmin tuntevat eurooppalaiset maat voivat tässä tilanteessa olla aloitteellisia Tshetshenian konfliktin rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi kansainvälisen yhteisön tuella. Tulemme itse toimimaan tämän puolesta aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissamme.

Me Helsingin Tshetshenia-seminaarin järjestäjät katsomme, että Tshetshenian konflikti on merkittävä syy koko Venäjällä parhaillaan lisääntyvään kansalaisyhteiskunnan repressioon ja aiomme toimia entistä aktiivisemmin myös venäläisten ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia puolustavien ihmisten ja järjestöjen tukena. Tunnemme vahvaa myötätuntoa ja ihailua näitä rohkeita ihmisiä kohtaan. Haluamme kiittää Novaja Gazetaa siitä, että se on huomioinut toimintamme ja toivotamme lehdelle mitä parasta menestystä tärkeässä työssä.

Heidi Hautala
kansanedustaja
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Helsinki

Facebook
Twitter
WhatsApp