Pohjoismaisen tasa-arvoyhteistyön merkitys näkyi YK:n naisten asemaa käsittelevässä CSW-kokouksessa hyvin, kun keskusteltiin tasa-arvon rahoituksesta, naisten asemasta talouselämän johdossa, vanhemmuuden jakamisesta miesten ja naisten kesken sekä naisiin kohdistuva väkivallasta. Pohjoismaiden tilaisuudet olivat tupaten täynnä osanottajia ja tunnelma tiivis ja innostunut. Toisaalta Suomella on myös nimenomaan muilta Pohjoismailta tasa-arvoasioissa edelleen myös opittavaa. [:]
Pohjoismaisen yhteistyöprojekti on edistänyt Suomessa budjetin sukupuolivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa. Valtiovarainministeriö on edellyttänyt, että vuonna 2008 talousarvion kaikkien pääluokkien perusteluissa on pitänyt esittää “yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä talousarvioesitykseen liittyvästä toiminnasta”.
On kiinnostavaa, että kaikista ministeriöistä vaatimus toteutuu parhaiten puolustusministeriön hallinnonalalla, jolla mm. “tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kunnioittavan toimintakulttuurin periaatteet huomioidaan suunnittelussa ja johtamisessa”. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on näin nostettu ministeriön strategiseen johtamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan tasa-arvotavoitteet ovat hyvin konkreettiset.
Toisaalta ulkoministeriö ja valtioneuvoston kanslia eivät ole maininneet pääluokkaperusteluissaan sukupuolten tasa-arvoa lainkaan. Vielä pidemmälle menee ympäristöministeriö, jonka mielestä sen “hallinnonalan määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon”. Kuinka tämä yleensä on mahdollista, on vaikea käsittää.
Valtiovarainministeriö on osoittanut kiitettävää kiinnostusta talousarvion sukupuolivaikutusten arviointiin. TANEn ja muiden tasa-arvoasiantuntijoiden olisikin nyt hyvä pohtia yhdessä VM:n kanssa, kuinka “suvauksessa” onnistutaan ensi vuoden talousarviossa vielä paremmin.
Myönteistä on, että tasa-arvo on koko hallituksen asia. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin jo aloittanut ministeriöiden tasa-arvokoulutuksen, ja sitä tulisi edelleen lisätä. Käytännössä tämä voisi tapahtua toteuttamalla Ruotsin mallin mukaisesti panemalla ministerit tasa-arvokouluun. Hallinnonaloilta alkaa varmasti löytyä sukupuolivaikutuksia, kun jokaisen ministeriön ylin strateginen johto saa koulutusta asiassa. Näin talousarvion avulla voidaan ohjata hallintoa toteuttamaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhä paremmin. Jokaisessa ministeriössä opitaan tunnistamaan, miten päätökset vaikuttavat miehiin ja naisiin. Tätä tasa-arvoministerikin tarkoittaa ehdottaessaan, että otamme käyttöön tasa-arvosilmälasit.
NAISIIN KOHDISTUVA JA MUU SUKUPUOLISTUNUT VÄKIVALTA
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan kampanjoidaan nyt niin Euroopan neuvostossa kuin YK:ssakin. On tärkeää, että tämä naisten räikeä ihmisoikeusongelma ei ole enää tabu. Monissa maissa se liittyy muuhun haluttomuuteen myöntää naisille täydet oikeudet. Naisten oikeuksista taistellaan taas nykyään jokaisessa YK-kokouksessa.
Suomen aloitteesta käynnistetty Euroopan neuvoston kolmivuotinen kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan on lopuillaan. Odotettavissa on, että Euroopan neuvostossa luodaan yleissopimus, jossa määritellään tehokkaiksi havaittuja keinoja mm. rikosoikeuden alalta. Tällaisia lainmuutoksia ollaan jo Suomessa muutenkin valmistelemassa.
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta järjesti äskettäin eduskunnassa kampanjan päätöksen merkeissä konferenssin. Siinä esiintyi suurta päättäväisyyttä kauan odotetun kansallisen toimintaohjelman aikaansaamiseksi. Tasavallan presidentin antoi sille vahvan tuen. Konkreettisin ajatus oli, että STAKESin ja KTL:n yhdistyessä syntyvään uuteen laitokseen perustetaan yksikkö, jonka tehtävä on koota naisiin kohdistuvan ja muun lähisuhdeväkivallan sekä yleensä sukupuolistuneen väkivallan vastaista tutkimusta ja torjuntaa. Kaavaillulle yksikölle pitää taata kunnolliset voimavarat.
NAISET JA KÖYHÄT GLOBAALIMUUTOKSESSA
Ilmastonmuutos mainittiin naistenasemakokouksessakin lähes jokaisessa keskustelussa. Maailman köyhät ovat 70-prosenttisesti naisia, ja köyhät kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista eniten. Kun ilmastopolitiikkaa ollaan ottamassa mukaan Suomen kehityspyrkimyksiin, on aika tutkia miten – epäilemättä moninaisin tavoin – myös ilmastonmuutoksella on sukupuolivaikutuksia. Nyt kun liikenteen biopolttoaineita on ryhdytty voimaperäisesti edistämään, yllättäen vaikutusten ketju johtaakin ruokaturvan heikkenemiseen. Tämä vaikeuttaa naisten elämää entisestään.
Naiset on saatava aktiivisesti mukaan rauhanneuvotteluihin, joita miehet hallitsevat ylivoimaisesti. Konfliktien ehkäisyssä naisilla tulisi olla heidän yhteisöllisiä taitojaan vastaava asema. Presidentti Ahtisaarella on tapana sovittelutehtävissään suorastaan vaatia, että neuvottelupöytään istuu myös naisia. Vastustus on suurta. YK:n päätöslauselma 1325 naisista konflikteissa on pian saamassa kansallisen toimintaohjelmansa, ja se antaa Suomelle mahdollisuuden edistää näitä tavoitteita ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan nykyistä painokkaammin.
Yksi CSW:n tärkeimpiä sanomia oli, että yhdelläkään maalla ei ole varaa hukata naisten voimavaroja. Kehitysmaita pitää kannustaa päästämään naiset mukaan päätöksentekoon. Suomessa EVAn selvityksen mukaan naisten johtamat yritykset ovat kannattavampia. Jos Suomessa otettaisiin käyttöön Norjassa säädetty laki suurten yritysten velvollisuudesta ottaa hallituksiinsa tasapuolisesti naisia ja miehiä, tämä merkitsisi muutosta 98 prosenttiin suomalaisia pörssiyrityksiä. Islanti on meille esikuva vanhemmuuden vastuun ja kustannusten jakamisessa.
Kehittämällä pohjoismaisia käytäntöjä yhdessä entistä paremmiksi voimme luoda malleja tasa-arvossa vähemmän edistyneemmille maille. Tasa-arvon rahoitus on keskeinen kysymys, olipa sitten kysymys tasa-arvon ohjaamisesta talousarvion avulla, tasa-arvoa edistävien ja valvovien elinten voimavaroista tai naisjärjestöjen rahoituksesta. Myös Suomessa tasa-arvon rahoitus on riittämätön, ja sitä tulisikin jo ensi vuoden talousarviossa lisätä.
Naisten asema ja tasa-arvo ovat tärkeitä kysymyksiä eduskunnalle ja hallitukselle, jonka enemmistö on naisia. On oleellista, että myös ulkopolitiikassa edistetään tasa-arvoa. Tämä ei tapahdu ilman suunnittelua ja riittäviä voimavaroja. Onkin kiinnostavaa nähdä, miten ulkoministeriö vastaa tähän haasteeseen.
