“Jokainen kehitysyhteistyön väärinkäytös on liikaa sekä suomalaisten veronmaksajien että varsinaisten avunsaajien kannalta. Siksi kaikki epäilyt tutkitaan”, Hautala kirjoittaa Helsingin Sanomien artikkelia kommentoivassa mielipidekirjoituksessaan.[:]

Helsingin Sanomat kirjoitti 11.12. kehitysyhteistyöhön liittyvistä epäselvyyksistä. On hyvä tarkentaa asiaa.Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tukea maita, joiden hallinto on haurasta ja joissa ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Työtä tehdään aina hyvin vaikeissa olosuhteissa. Siksi kaikki ei aina mene niin kuin on suunniteltu. Yhteistyötä seurataan kuitenkin tarkasti: tavalliseen hankehallinnon valvonnan ja seurannan, sisäisen tarkastuksen sekä ulkopuolisen evaluoinnin keinoin.

Mitä sitten voi tapahtua? Useimmiten kyse on tilanteista, joissa rahoja on käytetty sinällään hyväksyttävään työhön, josta ei kuitenkaan ole yhdessä sovittu. Toiseksi väärinkäytöksillä viitataan tilanteisiin, joissa rahasta on saatu henkilökohtaista hyötyä: hankkeelle tai järjestölle on ostettu vaikkapa auto, jota on itsekin käytetty. Kolmanneksi tulevat suunnitelmalliset väärinkäytökset, joissa on tietoisesti tehty vaikkapa väärennettyjä kuitteja.

Kokonaisuuteen suhteutettuna näitä epäselvyyksiä tai väärinkäytöksiä on onneksi hyvin vähän. Viime vuonna esille tuli 16 varojen väärinkäytöstä tai niiden epäilyä. Näistä arvioidut vahingot olivat yhteensä 415 000 euroa, joista osa on jo saatu takaisin. Takaisinperinnässä on 65 000 euroa. Jutussa mainittiin, että epäselvyyksiä tulisi ulkoministeriön seurannassa ilmi 10 miljoonan – eli kokonaisuudesta noin prosentin – edestä vuodessa. Kyse oli kuitenkin vain virkamiehen omasta arviosta.

Jutussa viitattiin esimerkiksi Mosambikin ‘krokotiilijahtiin’. Zambesi-joen krokotiilit tappavat yli sata ihmistä vuodessa. Siksi paikallisten metsätoimistojen tehtäviin kuuluu myös liiallisen krokotiilipopulaation vähentäminen, samaan tapaan kuin Suomessa huolehditaan esimerkiksi hirvikannan koosta. Suomi rahoitti asiaan liittyvää neuvontaa, mutta kuten tarkastus osoitti, hankkeen menoiksi oli kirjattu myös joitain muita tähän liittyviä kuluja. Kun epäselvyydet tulivat ilmi, hankkeen rahoitus katkaistiin ja asia tutkittiin. Erityistilintarkastuksen jälkeen lopetin koko hankkeen rahoituksen.

Somalijärjestöjen kohdalla tarkastuksissa ei tullut ilmi varsinaisia väärinkäytöksiä, mutta ilmeni puutteita esimerkiksi hankkeiden ja maksatusten oikeassa kirjaamistavassa. Ministeriö on käynyt järjestöjen kanssa läpi tarkastuksen havainnot ja sopinut kehittämistarpeista, korjaavista toimenpiteistä sekä jatkoseurannasta.

On tietenkin selvää, että olipa syy mikä tahansa, jokainen väärinkäytös on liikaa sekä suomalaisten veronmaksajien että varsinaisten avunsaajien kannalta. Siksi kaikki epäilyt tutkitaan. Vaikka valvonta toimiikin, systeemien toimivuutta on tietysti aina hyvä tarkastella kriittisesti ja parantaa tarpeen mukaan.

Minun kaudellani kehitysyhteistyön avoimuuteen, vastuullisuuteen ja tuloksellisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Avoimuus ja läpinäkyvyys parantavat ihmisten mahdollisuutta seurata, mitä rahoilla saadaan aikaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on lopulta köyhyydessä elävien ihmisten elämän parantamisesta mahdollisimman tehokkailla tavoilla.

Heidi Hautala, kehitysministeri

(Julkaistu Helsingin Sanomissa 12.12.2012)