Eduskunnan budjettikäsittelyssä ministeri Hautala korosti tulevien päästökauppatulojen merkitystä kehitysyhteistyölle ja Suomen kansainvälisten sitoumusten saavuttamiselle.

[:]
Ministeri Hautalan puheenvuoro eduskunnan vuoden 2012 talousarviota ja vuosien 2013-2015 kehyspäätöksiä käsitelleessä istunnossa 13.10.2011.

• Kehityspolitiikka on keskeinen osa johdonmukaista ja laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kaikkien politiikan alojen tulee edistää köyhyyden vähentämistä ja tämä tulee olemaan tulevan kehityspoliittisen ohjelman johtava ajatus. Kehityspolitiikassa huomioidaan kehityksen ympäristölliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet ja tuetaan köyhyyden vähentämistä sekä YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista.

• Hallituksen tavoitteena on kehitysyhteistyön vaikuttavuuden parantaminen ja kehitysavun pirstaleisuuden vähentäminen. Vaikuttavuuden parantamisesta keskustellaan Busanin korkean tason kokouksessa marras-joulukuussa Etelä-Koreassa. Viime vuosina kehitysyhteistyön erilaisten interventioiden määrä on kasvanut turhan suureksi. Vaikeina aikoina kehitysyhteistyössäkin pitää pystyä priorisoimaan. Vaikuttavuus on tärkein lähtökohta köyhyyden vähentämisessä ja kestävän kehityksen tukemisessa.

• Uuden hallitusohjelman mukaisesti panostusta monenkeskiseen yhteistyöhön pyritään vahvistamaan, kansalaisjärjestöjen osuutta kaikesta kehitysyhteistyöstä kasvatetaan.

• Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2012 olevan yhteensä noin 1,124 miljardia euroa, joka vastaa noin 0,56 prosenttia bruttokansantulosta. Tämä merkitsee kehitysyhteistyömäärärahojen jäädyttämistä vuoden 2011 bruttokansantulotasolle. Tasaisen kasvun ura olisi tarkoittanut 0,59 prosenttia.

• Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä noin 887 miljoonaa euroa, jossa on kasvua vuoteen 2011 verrattuna noin 50 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2013-2014 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat jäädytetään vuoden 2012 määrärahojen tasolle. Vuonna 2015 varsinainen kehitysyhteistyö kasvaa noin 21 miljoonalla eurolla. Vaikka määrärahat kasvavatkin lievästi ensi vuonna ja taas vuonna 2015, merkitsevät tehtävät päätökset huomattavia sopeuttamishaasteita. Käytännössä tämä tarkoittaa tuleville vuosille tehtyjen suunnitelmien leikkaamista. Kehitysyhteistyö on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa, jossa toiminnan ennakoitavuus lisää sen arvoa ja vaikuttavuutta.

• Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen 15. osapuolikokouksessa Suomi sitoutui osana EU:n lyhyen aikavälin rahoituslupausta 110 miljoonan euron osuuteen vuosien 2010 – 2012 aikana. Tämä sitoumus rahoitetaan kehitysyhteistyömäärärahoista. Vuoden 2012 talousarvioesitykseen sisältyy noin 40 miljoonaa euroa lyhyen aikavälin ilmastorahoitussitoumukseen luettavaa ilmastorahoitusta.

• Tavoitteena on edelleen kehitysyhteistyön BKTL-osuuden nousu hallituskaudella kohti 0,7 prosentin tavoitetta, jotta Suomi kykenisi täyttämään kansainväliset sitoumuksensa. Kansainvälisesti olemme sitoutuneet vuoteen 2015. Nyt tehtävät päätökset eivät siihen kuitenkaan yksinään riitä.

• Tämän takia onkin ensiarvoisen tärkeä toteuttaa hallitusohjelmaan, budjettikirjaan ja kehyksiin tehty kirjaus, että hallituskauden puolivälissä päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ohjataan kehyksen estämättä ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tämä tulee toteuttaa, sillä se on ainoa keino saavuttaa kansainväliset sitoumuksemme ja BKTL-osuuden kasvusta.