Kehityspolitiikan YK-vaikuttaminen on aktiivista

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 4.9.2013

Pääkirjoitus (HS 2. 9.) käsitteli Suomen viimeaikaista menestystä YK-tehtävien valinnoissa. Kirjoitus nosti esiin Suomen edustajan valinnan YK:n kestävän kehityksen rahoituskomitean kanssapuheenjohtajaksi. Vaikka kirjoitus totesi, että “ei ole syytä väheksyä komiteaa eikä Suomen saamaa tehtävää”, välittyi siitä ikävällä tavalla valinnan merkityksen vähättely. Tämä on turhaa. [:]

Kansainvälisissä kehityskysymyksissä YK on edelleen johtava päätöksentekofoorumi. Vuoteen 2015 asti YK:ssa asetetut kehitystavoitteet ovat suunnanneet maailman köyhyyden vastaisia ponnisteluja ennennäkemättömällä tavalla.

YK:n kestävän kehityksen rahoituskomitean tehtävänä on laatia suunnitelma siitä, miten köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävän kehityksen edistäminen rahoitetaan tulevina vuosikymmeninä. Tähän tarvitaan satojen, ellei tuhansien miljardien eurojen edestä sekä yksityistä että julkista rahoitusta. On selvää, että kehitysyhteistyömäärärahoilla ei ratkota kaikkia ongelmia, vaikka sitoumus 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuudesta pitääkin toteuttaa.

Kehitysyhteistyövarat vastaavat nykyisin noin 13:a prosenttia kaikesta kehitykseen käytettävästä rahoituksesta. Kauppa ja kansainväliset investoinnit on ohjattava paremmin tukemaan kestävää kehitystä, ja kehitysmaiden on saatava käyttöönsä omia voimavaroja ja investointeja. Siksi esillä ovat kysymykset verotulojen lisäämisestä, luonnonvarojen hallinnasta tai investointien läpinäkyvyydestä.

Suomen ja Nigerian johtama ryhmä on ratkaisevassa asemassa, kun YK päättää vuoden 2015 jälkeisistä, kaikkia maita koskevista kehitystavoitteista. Jos rahoituskomitean ensi vuonna antama suunnitelma ei saa kehitys- ja teollisuusmaiden kannatusta, on yhteisistä tavoitteista sopiminen hyvin vaikeaa.

YK-yhteistyössä on monenlaisia paikkoja vaikuttaa. Suomen uskottavuutta kansainvälisenä kehityspoliittisena toimijana rakennetaan jokaisella luottamustoimella, johon meidät valitaan kovan kilpailun perusteella.

Esimerkiksi rahoituskomitean jäseneksi ja vieläpä sen puheenjohtajaksi pääseminen vaati kuukausien hellittämätöntä vaikuttamistyötä YK:n jäsenmaiden piirissä. Onneksi Suomella oli esittää tehtävään erittäin kokenut ehdokas, suurlähettiläs Pertti Majanen.

Heidi Hautala
kehitysministeri (vihr)

Facebook
Twitter
WhatsApp