Siirtymäaikalaki käy hyvästä esimerkistä laista, jonka vaikutukset ovat olleet päinvastaisia kuin tarkoitettiin. Hallitus myöntääkin selonteollaan, että sitä ei olisi lainkaan tullut säätää. Eduskunnassa oli jo alun alkaenkin epäilyksiä lain toimivuudesta, mutta ryhmistä vain Vihreät äänestivät kokonaisuudessaan sen hyväksymistä vastaan.
Kolme vanhaa EU-maata ei säätänyt siirtymäajoista: Irlanti, Britannia ja Ruotsi. EU-komission selvityksen mukaan voidaan päätellä, että maissa, jotka ottivat käyttöön siirtymäajat, “koettiin enemmän ei-toivottuja sivuvaikutuksia, esimerkiksi enemmän ilmoittamatonta työtä ja näennäisesti itsenäistä ammatinharjoittamista”. Komission mukaan siirtymäaikalait lykkäävät työmarkkinoiden sopeutumista uuteen tilanteeseen ja tähän liittyy riski, että työvoimavirtojen kohdemaiden vinoutuneesta valikoitumisesta tulee pysyvä ilmiö. Suomessa tämä ilmiö voi olla kohtalokas, kun jo nyt pitäisi harjoittaa aktiivista työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa.
– Siirtymälait ovat koetelleet oikeudentajun ohella politiikan johdonmukaisuutta. Ei kulunut kuin puoli vuotta siirtymäsääntöjen käyttöönotosta kun tässä salissa esiteltiin valtioneuvoston selontekoa väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta. Siinä yhteydessä hallitus taas korosti aktiivisen maahanmuuttopolitiikan ja erityisesti työperusteisen maahanmuuton tärkeyttä, Hautala toteaa.
Suomessa työskentelee tuhansia alipalkattuja ulkomaalaisia, joiden verotulot jäävät saamatta, ja työttömyys pysyy silti korkeana. Vuokratyövoiman tarjonnasta on tullut suomalaisille yrityksille kiertotie. Tarjonta tuskin olisi lisääntynyt, jos siirtymäaikalakia ei olisi säädetty. Alihankkijayrityksiä on helppo rekisteröidä vaikkapa Tallinnaan. Näin tapahtuva työvoiman hankinta Suomeen on kannattavaa, vaikka työn tilaajan maksamasta summasta eräiden arvioiden mukaan tilatun työn tekijälle jää neljännes ja välittäjälle kolme neljännestä.
Hallitus myöntää siirtymäaikalain ongelmat nyt avoimesti. Vihreä eduskuntaryhmä tukee hallituksen kannanottoa, että lain voimassaoloa ei ole tarpeen jatkaa, samoin kuin esityksiä, joiden tarkoitus on parantaa maassa olevan ulkomaalaisen työvoiman työehtojen valvontaa. Tähän tarvitaan lisää voimavaroja. Vihreä eduskuntaryhmä kiirehtii myös tilaajavastuuta.
EU-komissio kehottaa jäsenmaita varmistamaan, että voimassaolevia EU-lakeja, työnormeja ja erityisesti lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Komissio voisi toisaalta itse osallistua sosiaalisen polkumyynnin vastustamiseen sanomalla selväsanaisesti, että työehtosopimukset sitovat työnantajaa myös silloin, kun kyseessä ovat uudesta jäsenmaasta tulevat työntekijät.
– Globalisoituvilla työmarkkinoilla ja EU:n sisämarkkinoilla on pyrittävä kaikin keinoin luomaan reilut pelisäännöt ja estämään kilpailun vääristyminen näitä sääntöjä kiertämällä. Hallituksen on varmistettava, että muut työvoiman vapaata liikkuvuutta edistävät prosessit kuten EU:n palveludirektiivi ja laajemmin WTO:n piirissä käytävän neuvottelut palvelukaupan vapauttamisesta täyttävät reilun pelin ehdot, Hautala päättää.