Vaalikampanjan avajaistilaisuudessa
– Merkittävissä hankkeissa “ohituskaista” tuomioistuimiin
– Päättävä kansanäänestys ja kansalaisaloite perustuslakiin

Kansanedustaja Tuija Brax ja europarlamentaarikko Heidi Hautala:

Kansanedustaja Tuija Brax ja Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala avaavat tänään vaalikampanjansa Helsingissä Taidehallin klubilla. Brax ja Hautala kritisoivat liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasin lausuntoja, jotka ovat vesittämässä kansalaisten oikeusturvaa. Lisäksi he esittävät perustuslakiin muutosta, joka takaisi kansalaisille mahdollisuuden päättävään kansanäänestykseen.

Tuija Brax ja Heidi Hautala ovat seuranneet viime viikkojen keskustelua kansalaisten oikeudesta muutoksenhakuun: – Suomalaisen yhteiskunnan sulkeutuneisuudesta puhuu karua kieltä, että kun hallitus on vuosikausia ajanut ilmeisen haitalliseksi ja laittomaksi todettua hanketta, niin maassa herää keskustelu siitä, kuinka valittajat jarruttavat.

Suomen perustuslain 21 pykälässä taataan jokaiselle oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Perustuslakimme 20 pykälä puolestaan säätää julkiselle vallalle velvollisuuden pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Jokaisella on siis perustuslaillinen oikeus pyrkiä tuomioistuimessa selvittämään ympäristöä tai terveyttämme vakavasti uhkaavan hankkeen laillisuus.

Tätä taustaa vasten on suorastaan pelottavaa, että muiden muassa, liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi on vaatinut kansalaisten oikeusturvan heikentämistä ja leimannut tuomioistuinten puoleen kääntyneet syyllisiksi jarruttamiseen. Sasin mukaan oikeuksistaan kiinni pitävä on jarruttaja. Siis verovalituksen tekijä vastaavasti jarruttaa tahallaan verottajaa ja rikoksen uhri, joka vie asian oikeuteen, sitten ilmeisesti jarruttaa rikollista. – Tämä jos mikä on kafkamaista, tai paremminkin sasimaista. Todellisuudessa suuri osa aktiivisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaatimattomista voimavaroista kuluu sen varmistamiseen, että viranomaiset noudattavat itseään sitovia lakeja. Mikään ei ole absurdimpaa kuin lukea kansanedustajien ehdotuksia “idioottivarmoista” erityislaeista, joilla annettaisiin kyytiä Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, kun se lukee eduskunnan säätämää vesilakia Vuotoksen allashankkeessa. Monessa länsimaisessa demokratiassa heräisi pikemminkin keskustelu siitä, kuinka on mahdollista, että hallitus pyrki kaikin keinoin jyräämään laitonta hanketta. Onneksi tällaiset kansalaisia ja oikeusvaltiota halventavat puheenvuorot tulevat esiin vaalien alla eivätkä vasta niiden jälkeen Brax ja Hautala toteavat.

Myös Vuosaaren sataman suunnittelussa on vuosien varrella tapahtunut sen verran outoja asioita, että korkein hallinto-oikeus on kertaalleen palauttanut asian ja oikeuskansleri puolestaan tyrmäsi erään vaiheen ilmeisen laittomana. Koska korkein hallinto-oikeus ei Vuosaari-asiassa käyttänyt mahdollisuuttaan pyytää EY-tuomioistuimen kantaa, se tietoisesti jätti auki EY-lainsäädännön muut tiet hakea ennakkopäätöstä. Näin on tapahtunutkin, kun Luonnonsuojeluliitto ym. ovat vedonneet asiassa Euroopan parlamenttiin ja komissioon. On hämmentävää havaita, että vaikka lopullinen päätös asiassa on yhä tulossa, metsää jo kaadetaan Helsingin Niinisaaressa alueella, jolla on suojeltavia arvoihin. – Näinkö kansalaisten perustuslailliset oikeudet turvataan, kysyvät Brax ja Hautala.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg on julkisuudessa kertonut, kuinka tuomioistuin on viime vuosina itse pyrkinyt nopeuttamaan keskeisten ympäristöhankkeiden käsittelyä. – Tällä tiellä on jatkettava. On kaikkien osapuolten etu, että hankkeiden laillisuus ratkeaa nykyistä nopeammin. Seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava tuomioistuinten lisäresurssien lisäksi normit, joiden nojalla merkittäville laillisuusriidoille on avattavissa “ohituskaista”, mahdollisuus nykyistäkin nopeampaan käsittelyyn, Brax ja Hautala sanovat.

– Myös liito-oravakysymys on ratkaistavissa kaikkia tyydyttävällä tavalla, jos seuraava hallitus sitoutuu liito-oravan valtakunnalliseen suojeluohjelmaan. Tällöin yksittäistapauksissa olisi mahdollista miettiä mahdollisen haitan kompensointia toisaalla ohjelman puitteissa.

PERUSTUSLAKIIN PÄÄTTÄVÄ KANSANÄÄNESTYS JA KANSALAISILLE ALOITEOIKEUS

Keskustelu kansalaisten muutoksenhakuoikeuden rajoittamisesta osoittaa Braxin ja Hautalan mielestä perustuslaillisen oikeusvaltioajattelun ohuuden Suomessa. He haluavat kuitenkin tarttua muun muassa oikeusministeri Johannes Koskisen ja oikeuskansleri Paavo Nikulan tuoreisiin ajatuksiin kansalaisten osallistumisoikeuksien vahvistamisesta. Oikeusministerin teettämä selvitys uuden perustuslain kehittämisestä edelleen on heidän mielestään rohkaiseva. Siinä esitetään, että jo lähitulevaisuudessa pitäisi selvittää siirtymistä päättävän kansanäänestyksen suuntaan ja kansalaisaloitejärjestelyjen luomista: – Näihin avauksiin on uuden hallituksen ja eduskunnan tartuttava viipymättä, pidämme siitä itse huolen, Brax ja Hautala lupaavat.

Moderni oikeustaju sanoo, että jos Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle tarvitaan paljon puhuttu kansan tuki, on kansalaisten voitava osallistua päätökseen suoraan eikä vain edustajiensa kautta. On myös odotettavissa, että EU:n konventti tuottaa ehdotuksen, joka muuttaa unionin luonnetta ylikansallisemmaksi. Vaatimus kansanäänestyksestä on siinäkin vain kohtuullinen.

– Perustuslakiamme on muutettava, koska se tuntee vain neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Neuvoa-antavaan kansanäänestykseen sisältyy aina mahdollisuus, että edustajat tulkitsevat tulosta kovin monin eri tavoin ja jopa tekevät siitä pilkkaa. Ja sitä paitsi mielipidetutkimuksia tekevät jo Taloustutkimus ja Suomen Gallup ja paljon halvemmalla, Hautala ja Brax huomauttavat.

Tanskasta löytyy lähin esikuva, jonka mukaan perustuslaki määrää, että merkittävät kansainväliset sopimukset alistetaan kansalaisten hyväksyttäviksi tai hylättäviksi, kun parlamentti on ensin omalta osaltaan tehnyt päätöksen. Kukaan vaaleilla valittu päättäjäkään ei näin pääse omasta vastuustaan, mitä on väitetty kansanäänestyksissä tapahtuvan.

Lisätietoja: Tuija Brax puh. 050-511 3115, Heidi Hautala puh. 050-60076