Euroopan parlamentissa keskustellaan tällä hetkellä siitä, pitäisikö EU:n syventää suhteitaan Turkmenistaniin. EU:n ja Turkmenistanin välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus on allekirjoitettu jo vuonna 1998, mutta sen ratifiointi keskeytettiin ihmisoikeusloukkausten vuoksi. [:]Nyt joidenkin mielestä Turkmenistanin tilanne on parantunut, joten yhteistyön syventämisessä voidaan edetä. Vain kaksi maata puuttuu tarvittavista 15 EU:n jäsenmaan ratifioinneista, minkä vuoksi asia on käsittelyssä myös parlamentissa, joka voi hylätä tai hyväksyä sopimuksen.

 En pidä oikeina arvioita siitä, että ihmisoikeustilanne Turkmenistanissa olisi parantunut. Turkmenistanilaiset kansalaisaktivistit todistavat tilanteen päinvastoin pahentuneen. Mistä siis on kyse? Asioista kannattaisi avoimuuden nimissä puhua niiden oikeilla nimillä. Kyse on todellisuudessa EU:n energiatarpeista. Turkmenistanilla on kaasua (tosin aivan varmoja tietoja esiintymien määrästä ei ole) ja maa sijaitsee tarpeeksi lähellä EU:n lempiprojektia eli Nabucco-kaasuputkea. Yhteistyösopimus halutaan siis voimaan, jotta EU voi varmistaa Kiinan sijaan paikkansa Turkmenistanin kaasunjaossa.

 Sopimuksen hyväksynnästä päätetään parlamentissa luultavasti jo tämän vuoden aikana, joten käsillä on merkittävä päätös. Haluammeko menettää viimeisen vipuvarren, jolla kannustaa Turkmenistania muuttumaan demokraattisemmaksi ja vapaammaksi yhteiskunnaksi?

 Nyt on tärkeintä saada selkeys siihen yleisesti esitettyyn väitteeseen, että sopimus parantaisi EU:n mahdollisuuksia edistää ihmisoikeuksia Berdmyuhamedovin maassa. Myös korkea edustaja Ashton oli vastauksessaan lähettämääni kirjeeseen tätä mieltä. Tämä väite on outo, sillä uusi sopimus lähinnä toistaa ihmisoikeuksista sen, mikä lukee tänä vuonna voimaan tulleessa väliaikaisessa kauppasopimuksessa. Ashton ei maininnut vastauksessaan tätä sopimusta laisinkaan, vaan kehui EU:n ja Turkmenistanin suhteissa tapahtunutta edistystä.

Saavutimme onneksi ulkoasianvaliokunnassa pienen erävoiton, sillä valiokunta suostui ehdotukseeni, että ennen prosessin jatkumista komissiota ja muita asiantuntijoita kuullaan ihmisoikeusalivaliokunnassa 26.10. Turkmenistanin ihmisoikeustilanteesta ja sopimuksen luomasta uusista oikeudellisista puutteista.

Parlamentti on itse asettanut aiemmin ehtoja, jotka Turkmenistanin tulee täyttää ennen kuin suhteita syvennetään. Meppien on siis toimittava johdonmukaisesti ja hyväksyttävä sopimus vain, jos poliittiset vangit vapautetaan, matkustusrajoitukset kumotaan, sekä jos kansalaisjärjestöt, kuten Punainen risti, ja ihmisoikeustarkkailijat voivat työskennellä maassa vapaasti.