Komission puheenjohtaja Juncker ja varapuheenjohtaja Katainen julkistivat eilen lokakuussa lupaamansa esityksen 300 miljardin investointipaketista, jonka tavoitteena on tuoda työllisyyttä, kasvua ja investointeja Eurooppaan.
Suunnitelmassa Euroopan tutkimus- ja kehitys-, koulutus- ja infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen perustettaisiin rahasto, EFSI, johon laitettaisiin 21 miljardia euroa Euroopan veronmaksajien rahaa. Viisi miljardia euroa otettaisiin Euroopan investointipankilta ja loput 16 miljardia rakennerahastoista.
Suunnitelmassa hyvää on se, että julkisten varojen rinnalle halutaan houkutella yksityissektorin rahoitusta. Kuvio perustuu vivutukseen eli että EU:n julkisin verovaroin tehty takaus innostaa pääomasijoittajien varoja x määrän investointihankkeisiin. Yksinkertaistetusti yhdellä eurolla EU-rahaa saataisiin annettua kolmen euron edestä lainatakuita, joista syntyisi 15 euron investoinnit. Oletus näin suuresta vipuvaikutuksesta tämän hetken taloustilanteessa on utopistinen.
Ilmaan jäi myös paljon avoimia kysymyksiä.
Ensinnäkin täysin hämäräksi jää, onko EU-budjetista otettava 21 miljardia euroa uutta rahaa vai ovatko ne pois olemassa olevista EU:n tutkimus ja kehitys- sekä infrastruktuurihankkeista, kuten Horizon 2020:sta sekä laajakaista- ja digi-hankkeesta.
Jos julkisten varojen tilalle saadaan yksityisiä rahoittajia, siirtyvät hankkeet samalla yksityisiin käsiin. Miten se vaikuttaa muun muassa tutkimus- ja kehityshankkeiden puolueettomuuteen? EU-hankkeiden yleiseurooppalaisesta ohjauksesta painopiste siirtyy yksittäisiin jäsenmaihin.
Toiseksi, suunnitelman toimeenpano aikataulu on erittäin tiukka. Parlamentin ja neuvoston odotetaan antavan hyväksyntänsä jo kolmen viikon sisällä. Parlamentin vaikutusmahdollisuudet suunnitelman sisältöön ovat täysin hämärän peitossa. Odotetaanko, että mepit hyväksyvät sen läpihuutojuttuna vai onko parlamentilla mahdollisuus tehdä siihen muutoksia, kuten EU-budjettiin?
Kolmantena, suunnitelma sekoittaa EU:n budjettipakkaa entisestään. Neuvottelujen kaaduttua tässä kuussa komissio joutuu esittelemään uuden vuoden 2015 budjettiehdotuksen parlamentille vielä ennen joulua. Sen odotetaan olevan komission aiemman ehdotuksen mukainen. Junckerin suunnitelmaa siinä ei siis ole. Jos Junckerin suunnitelma toteutuisi, se vaatisi muutoksia sekä useisiin EU-lakeihin että budjettiin. Suunnitelman aikataulu, kesäkuu 2015 on siksi epärealistinen.
EU:n talous tarvitsee pikaisesti elvytystä, siitä kaikki ovat yhtä mieltä. Junckerin suunnitelmasta puuttui kokonaan ehdotus siitä, miten verovälttelyllä verotuksen ulkopuolelle jäävät tuhannen miljardin yritystulot saataisiin osaksi EU:n taloutta. Kestävän kasvun edellytyksenä on, että investointeja suunnataan energiatehokkuuteen ja muiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseen eri aloilla. Näihin odotamme seuraavaksi vastausta.
