Juncker hermostutti kauppaministerit

Kansalaisyhteiskunta on reagoinut poikkeuksellisen voimakkaasti TTIP-sopimukseen, joka valmistuttuaan muodostaisi kaikkien aikojen mittavimman vapaakauppa-alueen Yhdysvaltojen ja EU:n kesken. EU joutui antamaan paineen alla periksi ja julkisti hiljattain komission jäsenvaltioilta jo viime vuoden heinäkuussa saaman neuvottelumandaatin. Teko oli vahvasti symbolinen, koska teksti oli vuotanut julkisuuteen sitä ennen. Oletan, että jatkossa komissio julkistaa merkittävien kansainvälisten sopimusten neuvottelumandaatit vastustelematta.

 Huolta herättää ennen kaikkea TTIP-sopimukseen kaavailtu riitojenratkaisumekanismi (ISDS), joka antaisi yrityksille oikeuden haastaa valtiot investointiensa suojan vaarantamisesta. Sellaiseksi on nähty muun muassa toiminnan rajoittaminen ympäristöä, työntekijöitä ja kuluttajia suojelevilla laeilla. Huolia ei ole täysin tehnyt tyhjäksi vakuuttelu siitä, että kyse on vain ulkomaisten yritysten syrjimisen kieltämisestä.

Kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen kuohunta on saavuttanut myös EU:n huippujohtajat, mikä on erittäin tervetullut signaali: EU ei sittenkään ole kuuro kansalaisiaan kohtaan. Komission puheenjohtaja on alusta pitäen ilmaissut harmistuksensa siitä, että kyseinen yksityinen riitojenratkaisumekanismi sivuuttaisi demokraattisten oikeusvaltioiden tuomioistuimet. Viimeksi hän vahvisti asian kuluneella viikolla Euroopan parlamentissa puhuessaan ennen ratkaisevaa äänestystä komission hyväksymisestä.

Tätä edelsi viikkojen hämmennys, jossa tuleva kauppakomissaari Cecilia Malmström joutui muuttelemaan sanomaansa ISDS:stä komission johdossa vallitsevien näkemyserojen takia. On epätavallista, että tuon tason vallankäyttäjä joutuu sanoutumaan irti kannastaan toteamalla, että “en minä sitä lausetta kirjoittanut”. Ruotsalaisena liberaalina hän periaatteessa kannattaa kyseistä investointisuojaa.

Juncker on hermostuttanut liberaalit jäsenvaltiot siinä määrin, että 14 maan ulkomaankauppaministerit lähettivät 21. lokakuuta komissaari Malmströmille häthätää kyhätyn kirjeen, jonka voi tulkita kirjalliseksi varoitukseksi. “Neuvoston mandaatissa investointisuojamekanismit ovat aivan selkeästi mukana”, ministerit muistuttavat. He vaativat EU:lta maailmannäyttämöllä pysymisen vaatimaa kunnianhimoa ja “think big” -ajattelua.

Allekirjoittajien joukossa on myös ultraliberaalina tunnetun pääministeri Stubbin hallituksen kauppaministeri Lenita Toivakka. Oletan, että ainakin hallituksen toisen pääpuolueen keskeiset, ay-liikettä lähellä olevat ministerit ovat olleet kirjeestä tietoisia.

Todennäköisesti Juncker oli jo saanut ministerien kirjeen, kun hän totesi totesi 22. lokakuuta Euroopan parlamentille: “Sopimuksessa, jonka tuon tänne hyväksyttäväksi, ei tule olemaan mitään, mikä rajoittaisi osapuolten pääsyä kansallisiin tuomioistuimiin tai antaisi investoijien ja valtioiden kiistoissa viimeisen sanan salaisille tuomioistuimille.”

Kun TTIP ilmaantui hallituksen asialistalle puolisentoista vuotta sitten, oli vaikea ennustaa huolen määrää, jonka se tulisi herättämään. Vihreät vaativat ja saivat Suomen kantoihin kirjaukset siitä, että sopimus investointisuojineen ei saa heikentää ympäristön- ja kuluttajansuojaa ja muita olennaisia tavoitteita. Juuri sellaisia vaaroja on alkanut ilmetä keskustelun konkretisoiduttua.

Kriitikkojen kriitikot sanovat, että ISDS ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. On silti selvää, että jopa WTO:n riitojenratkaisumekanismiin verrattuna se vahvistaa kansainvälisten yhtiöiden asemaa valtioihin nähden. Jos ISDS-kiista ei kokonaan jumiuta TTIP-neuvotteluja,EU:n yksityisoikeutta on kenties mahdollista vahvistaa ja tehdä jäsenvaltioiden kansallisista tuomioistuimista sellaisia, että ne soveltuvat nykyistä paremmin kansainvälisten yritysten kanteiden oikeusfoorumeiksi. Tätä olen tutkiskellut Euroopan parlamentin oikeusasioiden valiokunnan jäsenenä.

Ministeri Toivakka kollegoineen ei ole voinut kuvitella teräväsävyisen kirjeensä jäävän yksityiseksi viestiksi. Odotan kiinnostuksella, miten hän selvittää asian eduskunnan kyselytunnilla.

Facebook
Twitter
WhatsApp