///Taloussanomat (Mielipide-osasto)
Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Pajunen valittaa
Taloussanomissa (11.2.2004), miten moninaiset muutoksenhaut ovat
hankaloittaneet ja viivästyttäneet Vuosaaren sataman rakentamista
pääkaupungissa. Olen samaa mieltä Pajusen kanssa siitä, että on hyvä, että
merkittäviä alueita asuntorakentamiselle vapautuu nykyisen sataman alueelta.[:]
Eri mieltä olen sen sijaan siitä, että kantakaupungin satamat kannattaa siirtää
nimenomaan Vuosaareen. Sataman sijoittamiselle on koko ajan ollut vaihtoehtoja
paitsi pääkaupunkiseudulla myös muissa pienemmissä rannikkokaupungeissa niiden
satamakapasiteettia kasvattamalla.
Vuosaaren satama rakennetaan lähelle arvokkaita luontokohteita. Huoli sataman
läheisten, koko EU:n kattavaan Natura-verkostoon poimittujen, alueiden
vaarantumisesta onkin ollut syy sille, että hankkeesta on tehty vetoomus
Euroopan parlamentin vetoomusvaliokuntaan sekä kaksi valitusta Euroopan
komissiolle. Nämä prosessit ovat EU-tasolla edelleen kesken.
Mutta onko huolelle aitoa syytä? Kun Vuosaaren sataman ympäristövaikutuksia
aikanaan selvitettiin, lopputulokseksi saatiin, että hanke heikentää läheisen
Natura-alueen luontoarvoja. Tämä on EU-lainsäädännön mukaan kielletty.
Hanke oli vaarassa kariutua, kun selvisi, ettei satama voi saada EU:lta
myöskään poikkeuslupaa luontoarvojen heikentämiselle. Natura-alueen
luontoarvoja saa nimittäin heikentää vain, kun merkittävä kansallinen intressi
sitä vaatii, eikä muita vaihtoehtoja ole. Tässä tilanteessa hankkeen vetäjät
päättivät teettää ympäristöselvityksen uudelleen. Uudessa selvityksessä
päädyttiin siihen lopputulokseen, etteivät luontoarvot sittenkään vaarannu
merkittävästi. Oliko selvitys tarkoitushakuisesti laadittu? Juuri tämä kysymys
on nyt EU:n komission tutkittavana. Lausuntoa odotetaan tänä keväänä.
Jokainen – myös Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja – voi kuitenkin
miettiä, mitä ympäristönsuojelulle tapahtuisi, jos selvitysten tuloksia aletaan
räätälöidä koko EU:ssa varta vasten hankkeiden läpimenoa palveleviksi.
Vuosaaresta voi tulla tärkeä ennakkotapaus eurooppalaisen
ympäristölainsäädännön historiassa. Satamaa on aivan ilmeisesti useissa
kohdissa edistetty myös siten, että niin kotimaan kuin EU:nkin viranomaiset on
asetettu selkä seinää vasten. Räikeimmin tämä tapahtuu juuri nyt, kun sataman
liikenneyhteyksiä raivataan Natura-alueelle.
Hyvässä suunnittelussa ei jääräpäisesti nuijita läpi kestämättömiä hankkeita.
Jos näin kuitenkin menetellään, kansalaisilla on oikeus ja jopa velvollisuus
puolustaa tärkeänä pitämiään arvoja laissa turvatuin vaikutusmahdollisuuksin.
Ylipäänsä suurten hankekokonaisuuksien kaikkien lupien pitäisi olla kunnossa
ennen kuin lapion varteen tartutaan. Vuosaaren kohdalla näin ei ole menetelty.
Kun Pajunen luettelee pitkän joukon satamasta tehtyjä valituksia, hän voisi
kysyä myös, miksi päätös on pilkottu näin moneen osaan.
Suorastaan ironista on, että 6.2. tietöiden alkamista juhlistanut
liikenneministeri oli tuonut Vuosaareen joukon virkavaltaa varmistamaan,
etteivät mielenosoittajat häiritse samppanjapullojen korkkien poksauttelua.
Mielenosoittajia ei paikalle ilmaantunut. Suomen luonnonsuojeluliitto piti
kuitenkin samana aamuna eduskunnassa tiedotustilaisuuden ja korosti, miten
tärkeää olisi edetä tämäntapaisissa suurhankkeissa lakeja noudattaen. Jos
Euroopan komissio päätyy pitämään hanketta EU-lainsäädännön vastaisena, töiden
keskeyttäminen ja rahalliset sanktiot jäävät veronmaksajien maksettaviksi.
Uhkarohkealla etenemisellä voi olla hintansa.
Heidi Hautala
kansanedustaja
Helsinki
