///Turun Sanomat
Oppositiokansanedustajan velvollisuus on pitää hallitus tietoisena kuolevaisuudestaan ja etsiä sen toiminnasta pienimmätkin hairahdukset. Jouduin kuitenkin koettelemukseen, kun päättäväinen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) kertoi perjantaina eduskunnan seminaarissa uusista energiatavoitteistaan. Ministerin mukaan nyt on aika kaksinkertaistaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus Suomessa. Ajatuksista heijastui muutenkin pieni vallankumous.[:]
Uuden päättäväisyyden takana on aivan ilmeisesti se reaalimaailman muutos, että Kioton pöytäkirja on ollut runsaan kuukauden ajan totta. Energiahorisontti muuttui kertaheitolla, kun hiilidioksidille ja muille kasvihuonekaasupäästöille tuli hinta. Se määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Päästökauppaa on harjoiteltu vuoden alusta EU:n omassa päästökaupassa yritysten kesken. Vuodesta 2008 alkaen päästökaupasta tulee maailmanlaajuista Kioton velvoitteiden astuessa voimaan.
Jos valtiolla on vaikeuksia suoriutua näistä velvoitteistaan, se voi ostaa päästöoikeuksia mailta, joiden urakka sujuu paremmin. Mutta fiksumpi kehittää ratkaisut, joilla veronmaksajien rahaa säästyy.
Ministeri Pekkarinen on teettänyt tutkijoilla laskelman, jonka mukaan uusiutuvan sähköntuotannon tuplaaminen voi olla valtiolle ja yrityksille keino välttää kalliit ostokset ulkomailta. Uusiutuvien energialähteiden suoria tukia pitäisi korottaa 60-80 miljoonalla eurolla vuodessa ja energiaverotusta muuttaa uusiutuvia suosivaksi. Lisäkustannus voitaisiin myös kerätä sähkön hinnassa velvoittamalla tuottajat hankkimaan “vihreää” sähköä. Mutta kaikki tämä loisi kotimaista työllisyyttä ja pohjaa myös tulevien aikojen kiristyville ilmastotalkoille.
Tähän asti ilmastonmuutoksen haaste on haluttu Suomessa kohdata rakentamalla lisäydinvoimaa. Tämä onkin keino tappaa tehokkaasti kaikki innovaatiot, kun markkinoille lasketaan yhdellä kertaa tuhat megawattia uuden ydinvoimalan sähköä. Nyt ministeri Pekkarisen tiedossa ei ole “aktiviteetteja”, jotka merkitsisivät uuden ydinvoimayksikön rakentamista.
Energiaministerin uudet ajatukset merkitsisivät kauan kaivattua suunnanmuutosta energiapolitiikassa. Sellaisesta on on merkkejä myös maataloudessa, kun miestä korkeampi heinäkasvi ruokohelpi on havaittu Suomen oloihin hyvin soveltuvaksi peltoenergian lähteeksi. Varovaisemmatkin tahot puhuvat jopa puolen miljoonan peltohehtaarin kääntämisestä ruokohelpille. Siinä on pitkästä aikaa toivon pilkahdus ahdinkoon ajetuille maanviljelijöille.
Ilmastopolitiikka on nousemassa vahvasti myös kansainväliseen politiikkaan. EU:n juuri pidetyssä keväthuippukokouksessa on uskaltauduttu tekemään johtopäätökset tutkijayhteisön vankasta käsityksestä, että maapallon kahden asteen keskilämpötilan nousu aiheuttaa vaarallisen ilmastonmuutoksen.
EU on nyt valmis myöntämään, että teollisuusmaiden on varauduttava vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä jopa 30 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä jopa 80 prosenttia.
Tältä pohjalta lähdetään neuvottelemaan Kioton pöytäkirjalle kunnianhimoista ja laajapohjaista jatkoa. EU säilyttää ilmastopolitiikassa johtoroolinsa ja keskittää ponnistelunsa erityisesti vapaamatkustajien taivutteluun: Yhdysvaltojen ja Australian sekä Kiinan, Brasilian ja Intian kaltaisiin nopeasti talouttaan kasvattaviin kehitysmaihin.
Suomessa tuskin on silti vielä kuultu puheenvuoroa, jonka käytti viime viikolla Britannian valtiovarainministeri Gordon Brown. Maan kassakirstun ylin vartija julisti, että ilmastonmuutoksen torjunta voi olla myös taloudellisesti kannattavaa. Tällaiseen ajatukseen päätyykin, jos ottaa vakavasti epänormaalien sääilmiöiden aiheuttamat tuhot, niistä vakuutusyhtiöille syntyvät tappiot ja kehitysmaiden haavoittuvuuden.
Britannia on nostamassa ilmastonmuutoksen torjuntaa vahvasti mukaan niin rikkaiden G8-maiden kuin EU:nkin puheenjohtajakauden ohjelmaan. En ole havainnut mitään ketunhäntää sen kainalossa.
Uudet tuulet hyödyttävät uusia energiatekniikoita kehittävää teknologiateollisuutta. Suomessa on jo yli 500 yritystä, joilla on tarjota keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Biomassavoimaloilla, tuulimyllyillä ja säätötekniikoilla on huikeat vientinäkymät. Jostain syystä Suomi ei profiloidu alan osaajana läheskään yhtä vahvasti kuin Ruotsi, Saksa tai Tanska. Johtuisiko se siitä, että meillä talouden piiristä on kuultu lähinnä valitusvirsiä Kiotosta? Ja lähes ainoa vastaus ilmastohaasteeseen on ollut ydinvoima.
Hallitus otti puolen vuoden aikalisän tulevan ilmasto- ja energiaselontekonsa valmisteluun. Jos energiaministerin uudet ajatukset pannaan tuona aikana tehovalmisteluun, aikalisä kannatti. Business as usual – ajattelulla ei ole enää sijaa muuttuvassa ilmastossa.
