Euroopan komissio tulee antamaan esityksen pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden tuontikiellosta. Tämä selkeä sitoumus oli erinomainen uutinen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin eilisessä Unionin tila -puheessa. 

Vihreät Euroopan parlamentissa ovat ponnistelleet jo pitkään pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden tuontikiellon aikaansaamiseksi. Nyt tämä työ on tuottamassa tulosta. Tuontikielto on tärkeä lisä yritysten ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevalle huolellisuusvelvoitteelle, josta odotetaan komission esitystä tämän vuoden lopulla.     

Valitettava tosiasia on, että orjuus on laaja ilmiö yhä tänäkin päivänä. Viimeksi olemme lukeneet Xinjiangin pakkotyöleireistä Kiinassa. Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että maailmanlaajuisesti jopa 25 miljoonaa ihmistä ovat pakkotyön uhreja. Heistä 16 miljoonaa työskentelee osana globaaleja arvoketjuja, joiden päätepiste on eurooppalaisten kuluttajien ostoskoreissa. Kokonaisluku on vielä suurempi, jos laskemme mukaan kaikki modernin orjuuden muodot. 

Eurooppalaiset kuluttajat eivät halua olla myötävaikuttamassa ja tukemassa modernia orjuutta. Heidän on voitava luottaa siihen, etteivät yritykset salli pakkotyön hyödyntämistä arvoketjuissaan. Yritykset puolestaan tarvitsevat tähän työhön lainsäätäjän tukea, ja kaikkia yrityksiä velvoittavaa lainsäädäntöä. 

Yhdysvalloissa pakkotyötuotteiden tuontikiellon nojalla on pysäytetty muun muassa Xinjiangin puuvillaa ja Malesian kumihanskoja. Myös Kanadassa on vastaava tuontikielto ja Australiassa asia on edennyt edustajainhuoneen käsittelyyn. Pahimmillaan EU:n viivyttelyn seurauksena sen omista markkinoista saattaisi muodostua pakkotyötuotteiden “kaatopaikka”, muiden merkittävien markkinoiden rajojen ollessa suljettuina. Komissio tuntuu tämän nyt oivaltaneen.

EU on saattanut viime vuoden lopulla päätökseen neuvottelut Kiinan kanssa investointisopimuksesta. Sen ratifiointi on kuitenkin jäissä ihmisoikeusongelmien takia. Euroopan parlamentilla on nyt tilaisuus sanoa, että ratifiointi on mahdollinen vasta sitten, kun pakkotyötuotteiden tuontikielto on saatettu voimaan.

Pakkotyötuotteiden tuontikiellon toimeenpanemiseksi olisi välttämätöntä puuttua myös tullitietojen saatavuuteen, eli tietoihin siitä, mitä tuotteita Eurooppaan tuodaan ja kenen toimesta. EU:ssa tullitiedot ovat jäsenmaiden hallussa, mitä on ollut vaikea haastaa. Parlamentti on vaatinut tätä useampaan otteeseen, ja olen myös tehnyt aiheesta useita kyselyjä komissiolle. Yhdysvalloissa nämä tiedot ovat julkisia, mikä helpottaa tuotteiden jäljittämistä. Vastaväitteet esimerkiksi kilpailukyvyn heikentymisestä eivät tässä yhteydessä ole päteviä. 

Von der Leyenin sanoin “kansainvälistä kauppaa ei koskaan voida tehdä ihmisten vapauden ja ihmisarvon kustannuksella.” Pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden kielto on selkeä askel arvopohjaisen kauppapolitiikan tiellä – kauppapolitiikan, jonka perustana tulee olla kaikinpuolinen kestävä kehitys.

^{Artikkelikuva: Tinnakorn Jorruang.}