Harva on kuullut Länsi-Saharan jäätyneestä konfliktista, vaikka kyseessä on jo vuosikymmeniä kestänyt miehitys Pohjois-Afrikassa. Länsi-Saharan kansa, sahrawit, elää aavikolla epävarmuudessa tulevaisuudesta. He ovat odottaneet luvattua kansanäänestystä itsenäisyydestä Marokosta jo vuosikymmenten ajan. Siinä ajassa väliaikaisista leireistä on muodostunut telttakaupunkeja.
Rauhanprosessia ei helpota tämänpäiväinen Euroopan parlamentin päätös tukea EU:n ja Marokon välistä kauppasopimusta. Pitkän ja sekavan tapahtumasarjan jälkeen mepit lopulta hyväksyivät sopimuksen kattamaan myös Länsi-Saharan alueen.
Vihreät vaativat sopimuksesta ensin julkista keskustelua täysistunnossa, ja vielä äänestyksessä EU-tuomioistuimen lausuntoa ennen hyväksymistä, mutta kumpikaan vaatimus ei mennyt läpi. Komissio on jo kauan pyrkinyt laajentamaan kauppasopimusta koskemaan myös Länsi-Saharaa, josta Marokko pyrkii kaikin keinoin kaupallisesti hyötymään.
Sopimus haluttiin alusta saakka puskea läpi mahdollisimman nopeasti ja vähin äänin. Prosessia värittivät Marokon lukuisat lobbausyritykset: jopa mietinnön esittelijä jouduttiin vaihtamaan eturistiriitojen vuoksi, sillä alkuperäinen esittelijä oli Marokon etuja ajavan järjestön hallituksen jäsen. Vaikka esittelijä vaihtui, sopimuksen sisältö ei.
Virallisesti EU tai kansainväliset sopimukset eivät tunnusta aluetta osaksi Marokkoa. Hyväksytty sopimus onkin kansainvälisen lain vastainen. EU:n tuomioistuin on kertaalleen muistuttanut, että kansainvälisen lainsäädännön mukaan EU:n on kohdeltava Marokkoa ja Länsi-Saharaa “erillisinä ja yksittäisinä alueina”. On uskomatonta, että EU toimii vastoin oman tuomioistuimensa päätöksiä. Sopimus on neuvoteltu yksipuolisesti Marokon kanssa, ilman tuomioistuimen tähdentämää sahrawikansan hyväksyntää tai osallisuutta.
Vierailin itse alueella kansainvälisen kaupan valiokunnan mukana syksyllä. Näin omin silmin Marokon edustajien yritykset estää keskusteluja paikallisten aktivistien kanssa, ja kuulin paikallisten kokemuksia päivittäisestä häirinnästä. Ohjelma oli täysin Marokon viranomaisten järjestämä, eikä siihen haluttu poikkeuksia.
Hyväksymällä sopimuksen EU hyväksyy myös Marokon toimet. Tunnelin päässä ei näy valoa konfliktin selvittämiseksi.