Tänään on todella hyvä päivä ihmisoikeuksille! Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kiinan tunnetuimmalle poliittiselle vangille, Liu Xiaobolle. Yhdentoista vuoden vankeustuomio on seurausta siitä, että hän on vaatinut Kiinaan poliittisia reformeja. [:]
Toinen tunnettu kiinalainen poliittinen vanki on Hu Jia. Hänen rikoksensa oli paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä, jotka estivät HIV/Aidsin torjuntaa. Hu Jia sai vuonna 2008 EU-parlamentin Saharov-palkinnon. Odotamme häntä noutamaan palkintoaan, kun hänen pitäisi ensi vuonna vapautua kärsittyään kolmen vuoden tuomionsa.
Kumpikin on ollut jatkuvasti esillä EU-parlamentin ihmisoikeusvaliokunnan keskusteluissa. Olemme toistuvasti vaatineet kummankin vapauttamista.
Kiinan edustajat ilmaisevat jatkuvasti tyytymättömyyttään siitä, että EU nostaa esiin Liu Xiaobon ja Hu Jian kaltaisia “yksittäistapauksia”. Kävin heinäkuussa varaulkoministerin kanssa pitkän keskustelun aiheesta. Hän korosti, että Kiinan on keskityttävä suuren kansansa enemmistön ihmisoikeuksiin. Vaatimukset yksilön sananvapaudesta saattavat ministerin mukaan häiritä köyhyyden torjuntaa ja alueellisten erojen poistamista.
On myönnettävä, että näissä Kiina on edistynytkin. Mutta myös Liu Xiaobon ja Hu Jian kaltaiset rohkeat yksilöt toimivat suuren enemmistön hyväksi paljastaessaan väärinkäytöksiä, joita on esiintynyt kun maitoa on väärennetty myrkyllä, heikosti rakennetut koulut sortuvat ja tietoja epidemioista on pimitetty.
Kiinan pääministeri sanoi äskettäin, että ihmisillä on oikeus saada tietoa ja osallistua päätöksentekoon. Hänen sanoillaan ei ole mitään katetta niin kauan kuin Liu Xiaobon kaltaiset ihmiset tuomitaan valtion horjuttajina ja vihollisina.
Oli murheellista havaita, että tällä viikolla Brysselissä pidetyssä Kiinan ja EU:n huippukokouksessa ihmisoikeudet nähtävästi sivuutettiin kokonaan “strategisen kumppanuuden” hallitessa keskustelua.
Tänään myönnetty Nobelin rauhanpalkinto muistuttaa Kiinaa siitä, että vaikutusvallaltaan yhä kasvavan maailmanmahdin voidaan odottaa sitoutuvan universaaleihin ihmisoikeuksiin. Se on myös muistutus Euroopan unionille siitä, että ilmaisunvapauden äänekäs puolustaminen ei ole tullut tarpeettomaksi. Maailmassa on valitettavasti kasvava joukko maita, joissa Liu Xiaobon hengenheimolaisten rohkeus vie vuosikausiksi vankilaan.
