Kehitys ja ihmisoikeudet on usein pidetty keinotekoisesti eri maailmoissa, kirjoittaa Heidi Hautala homojen oikeuksia koskevassa vastineessaan Aamulehdessä 23.1.2012. [:]
Aamulehdessä on herätetty keskustelua kehitysyhteistyön kytkemisestä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustamiseen. Olin haastattelussa (8.1.) ilmaissut iloni siitä, että isot avunantajat kuten Yhdysvallat ja Britannia ovat jopa uhanneet keskeyttää avun tietyille maille, ellei homoseksuaalisuuden kriminalisointia pureta. Katsoin tämän auttavan myös Suomea ja koko Euroopan unionia, joille tämä syrjintäkysymys on tärkeä huolenaihe. Kerroin kuitenkin varsin selväsanaisesti, että en olisi oitis valmis katkaisemaan apua vaan koettaisin pikemmin vaikuttaa yhdistämällä koko avunantajayhteisön voimat poliittiseen dialogiin kyseisen valtion hallituksen kanssa.
Siitä huolimatta kaksi haastateltua tutkijaa tyrmäsi (9.1.) muka ehdottamani avun keskeytyksen. Kehitysmaatutkimuksen dosentti Heikki Multanen varoitti homojen voivan joutua syntipukeiksi ja Åbo akademin ihmisoikeustutkija Aleksanda Sarelin arveli, että sellainen “ylhäältä alas -painostaminen” torjuttaisiin ulkomaisena agendana. Multanen huomauttaa, että muutama vuosikymmen sitten Suomessakin olivat voimassa vastaavanlaiset lakipykälät ja haluaa antaa kehitysmaiden muutokselle aikaa. Aamulehden mielipidesivulla 16.1. Sakari Hosike leimaa minut jopa “siirtomaarouvaksi” ja ihmettelee myös, miksi nostaisin juuri homoseksuaalien oikeudet “muiden ihmisoikeuksien yli”. Tarkoitukseni on luonnollisesti, että Suomen koko kehityspolitiikan perustana on entistä selkeämmin kaikkien ihmisoikeuksien kunnioitus.
Kerron, miksi homojen oikeudet toden totta koskettavat minua. Toimiessani vielä vuosi sitten Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtajana näin läheltä homojen vainon Afrikassa. Vieraanani oli vuoden 2010 lopulla ugandalainen homoaktivisti David Kato. Hän kertoi homoihin kohdistuvasta vihakampanjasta, jossa kehotettiin valokuvagallerian kera suoranaisesti tappamaan kymmeniä henkilöitä. Katon ei ollut turvallista palata kotiin ja niinpä pyysimme Ugandan EU-edustustoa ja Amnestya varmistamaan, ettei mitään tapahtuisi. Vain muutamia viikkoja tämän jälkeen saimme järkyttävän viestin, että Kato oli surmattu. Homoseksuaalisuus on kriminalisoitu kymmenissä Afrikan maissa, muutamissa tuomio voi olla kuolemanrangaistus.
Aamulehden haastattelema Åbo akademin ihmisoikeusinstituutin Katarina Frostell sanoo, että tilanteeseen on reagoitava ja että jos ihmisoikeuksilla on jotain merkitystä, niin juuri tällaisissa kysymyksissä. Suomen uusi kehityspoliittinen ohjelma tulee rakentumaan ihmisoikeusperustaiselle lähestymistavalle. Eniten kritiikkiä on yllättäen tullut kehitysmaatutkijoiden parista. Kehitys ja ihmisoikeudet on tähän asti paljolti pidetty keinotekoisesti eri maailmoissa, vaikka niillä on runsaasti yhtymäkohtia. Äskettäin kansainvälisessä kehitysavun tuloksellisuutta pohtineessa konferenssissa Etelä-Korean Busanissa pystyin edistämään satojen kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän vaatimusta ihmisoikeusperustaisuuden ja myös kansalaisyhteiskunnalle suotuisan toimintaympäristön kirjaamista loppuasiakirjaan. Toivoisin, että kehitysmaatutkijoiden keskuudessa pohdittaisiin ennakkoluulottomasti mahdollisuuksia ja keinoja ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan toteuttamiseksi.
Heidi Hautala
kehitysministeri