Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan globaalin päätöksenteon tasa-arvoisuuden ja edustavuuden varmistaminen on kansainvälisen yhteisön keskeinen haaste. Hänen mukaansa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon keskeinen viesti on se, että turvallisuuden vahvistaminen pitkällä aikavälillä edellyttää myös eriarvoisuutta vähentävää globalisaation hallintaa. Tuomioja korosti, että selonteossa Suomi on sitoutunut edistämään globalisaation hallintaa koskevia aloitteita EU-politiikassaan. [:]

Tuomioja puhui keskiviikkona Helsinki-prosessin toisessa kansallisessa seminaarissa, jossa evästettiin Brasiliassa lokakuun lopulla kokoontuvaa Helsinki-prosessin globaalihallinnon työryhmää. Työryhmän suomalaisjäsen, kansanedustaja Heidi Hautala viittasi tasavallan presidentti Halosen johtaman ILO-komission ja presidentti Cardoson johtaman YK-paneelin tuoreisiin esityksiin parlamentaarikkojen ja kansalaisjärjestöjen tuomisesta globaaliin päätöksentekoon. Hän haastoi seminaaria keskustelemaan näiden aloitteiden toteuttamisesta käytännössä.

“Haasteena globaali demokratia” -seminaarin järjesti eduskunnan tulevaisuusvaliokunta yhteistyössä ulkoministeriön, Helsinki-prosessin sihteeristön ja Kansalaisten maailmannäyttämön kanssa. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Jyrki Katainen avasi seminaarin.

Tuomioja: Globalisaation hallinnassa tarvitaan uusia toimijoita ja uusia keinoja, kuten kansainvälisiä veroja

Ulkoministeri Erkki Tuomioja korosti kansallisten ja alueellisten parlamenttien roolin kasvattamista globaalissa päätöksenteossa hallitusten välisen yhteistyön rinnalla. Hänen mukaansa kansanedustajien kansainvälinen yhteistyö voisi esimerkiksi tukea köyhyyden vähentämistä koskevien YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista. Hän piti Helsinki-prosessissa kehiteltyä ajatusta kansainvälisten rahoituslaitosten ja Maailman kauppajärjestön yhteisestä parlamentaarisesta vastuullisuudesta selvittämisen arvoisena.

Tuomioja näki tarpeelliseksi myös vahvistaa kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän osallistumista joidenkin globaalien ongelmien ratkaisuun. ”Kansainvälisen korruption kitkeminen on yksi tällainen haaste. Helsinki-prosessin aloitteesta elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen roolista korruption vastaisessa työssä keskustellaan myös Maailman talousfoorumissa Davosissa tammikuussa”, Tuomioja totesi.

Tuomioja kiinnitti erityistä huomiota kansainväliseen pienasekauppaan. “Suomi tukee aktiivisesti pienaseiden kauppaa säätelevän kansainvälisen sopimuksen aikaansaamista. Tämän lisäksi Suomi on valmis keskustelemaan asekauppaa koskevasta kansainvälisestä verosta, jonka toteuttamista ovat esittäneet mm. Brasilian ja Ranskan presidentit. Helsinki-prosessi on yksi foorumi tälle keskustelulle”, ministeri Tuomioja totesi.

Elinkeinoelämä: Globalisaatio avaa mahdollisuuksia myös kehitysmaille

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitosta korosti globaalia muutosta mahdollisuutena niin Suomelle kuin kehitysmaille. Hänen mukaansa suotuisien yritystoiminnan edellytysten lisäksi globaalit sopimukset ja hyvä kansallinen hallinto ovat perustana kestävälle kehitykselle.

”Globalisaatio muuttaa talouden rakenteita ja työnjakoa, ja kasvun painopiste siirtyy uusiin maihin. Muutosta ei voi kahlita eikä myöskään suunnitella. Sen sijaan voidaan luoda ja vahvistaa edellytyksiä globalisaatiossa menestymiselle. Se koskee niin Suomea kuin kehitysmaitakin. Suotuisat edellytykset yritystoiminnalle, globaalit sopimukset ja hyvä kansallinen hallinto kaikkialla luovat perustaa kestävän kehityksen toteutumiselle maailmanlaajuisesti”, totesi Kylä-Harakka-Ruonala.

Kansalaisjärjestöt: Hiljaisten äänten on kuuluttava globaalissa päätöksenteossa

Kirkon yhteiskuntatyön sihteeri, pastori Ilkka Sipiläisen mielestä parlamentaarikoille raportoiminen voisi tuoda lisää poliittista ohjausta talousjärjestöissä toimivien virkamiesten työhön. Hänen mukaansa tämä ei kuitenkaan riitä, vaan hiljaisten äänien tulisi kuulua globaaleissa instituutioissa. Sipiläinen edusti suomalaisten ja tansanialaisten kansalaisjärjestöjen verkostoa, Kansalaisten maailmannäyttämöä.

”Kirkot ja myös monet muut kansalaisjärjestöt ovat halunneet lisätä päätöksenteosta syrjään jätettyjen äänen kuulumista globaaleissa instituutioissa. Sellaisia ovat mm. köyhien ja ympäristön äänet. Nyt globalisaatio etenee varsin yksipuolisesti talouden ehtojen sanelemana, vaikka talouden tulisi olla palvelija eikä isäntä. Ei vielä voida puhua globaalista demokratiasta, vaikka kansainväliset talousjärjestöt raportoisivat parlamentaarikoille”, sanoi Sipiläinen.

Lisätietoja: Erja Tikka, ulkoministeriön tiedotusyksikkö, puh. +358 9 160 55 818, ja Juha Mustonen, Helsinki-prosessin sihteeristö, puh. +358 40 583 0945