Puheenvuoron voi katsoa internetistä osoitteesta: http://webcast.magneetto.com/sitra/pages/27
Finnfood uutisoi puheesta seuraavasti
07.11.2008:
Hautala: Lihansyöntiin tarvitaan tulevaisuudessa lääkärintodistus
Ruoka muuttuu paljon vuoteen 2030 mennessä
Päätösseminaarin osanottajia viriteltiin tulevaisuuden tunnelmiin uutislähetyksellä, jonka mukaan vuonna 2030 Suomeen tulvii satojatuhansia nälkäpakolaisia Etelä-Euroopasta, muuntogeenisen viljan osuus suomalaisesta peltoalasta on noin kolmannes ja perinneruuat ovat suosiossa, mutta ne valmistetaan soijasta ja tofusta. [:]
Tällaisia visioita syntyi, kun ERA-hanke kutsui maaliskuussa alan vaikuttajia pohtimaan toimintaympäristön muutoksia ja ruuan roolia vuonna 2030. Keskeisinä muutostekijöinä pidettiin poliittisen toimintaympäristön muutoksia sekä ilmastonmuutosta. Globaalin ja paikallisen trendin ristivedossa sekä yleisesti poliittisen harmonian vahvuudesta riippuen myös ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat.
Vihreää utopiaa – vai realistinen visio 2030?
Lihansyönnistä on kansanedustaja Heidi Hautalan visiossa tullut joukkoruokailussa harvinaisuus, johon tarvitaan lääkärin määräys. Muuten esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa tarjotaan pelkästään kasvisruokaa, ja lapset opettavat vanhemmilleen, miten lihapullat ja karjalanpaisti syntyvät kasvispohjaisista raaka-aineista. Näin maailman energiavaroja ei hukata ja ruokaa riittää kaikille.
Hautala pohti puheenvuorossaan, voiko ihminen vaikuttaa tulevaan muutokseen. Myös hän painotti ennaltaehkäisyn ja varovaisuuden arvoa, valitettavasti vain hyväksi tiedetyt tavat otetaan usein käyttöön liian myöhään. Hautala uskoo, että oivallamme lähivuosina kulutus- ja tuotantotapojemme kestämättömyyden ja asenteemme muuttuvat. Yhteiskunnallista ohjausta kehitetään tähän suuntaan muun muassa globaalien verojen avulla.
– Olemme ottaneet kehitysmailta ekologista velkaa, joka erääntyy maksettavaksi. Kun ilmastonmuutos sulattaa jäätiköitä, suuri osa maailman väestöstä alkaa kärsiä vesipulasta. Siksi ruuan elinkaarikustannuksiin tulisi jo nyt laskea virtuaalivesi eli jokaisen kahvi- tai lihakilon tuotannon vaatima vesimäärä. Se on huikea lisä tuontiruuan ekologiseen selkäreppuun!
Hautalan mukaan jokaisen on mietittävä, mitä voi tehdä maailman pelastamiseksi; hän toivoi, että YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon piankin toteaisi, että jokaisen on ryhdyttävä ympäristöaktivistiksi.
Valistuneiden kuluttajien ansiosta – ja uusiutumattoman energian kallistumisen pakosta – lähiruoka nousee uuteen arvoon, ja kuluttajien oikeudet tunnustetaan maailmanlaajuisesti. Maailman kauppajärjestö joutuu perääntymään yltiömäisestä vapaakauppa-ajattelustaan. Tämä näkyy muun muassa ruokaketjun läpinäkyvyytenä.
Terveyserot pysyvät Hautalan visiossa isona ongelmana, koska niiden poistamiseen ei ajoissa ymmärretty tarttua. Nyt jo nähdään, että kun demokratia kannustaa ihmisiä osallistumaan, he alkavat ottaa vastuuta itsestään ja maailmasta ja tekemään aktiivisia valintoja, Hautala uskoo.
Luomun ja gm-tuotannon vastakkainasettelu näkyy myös terveyskysymyksissä
Asettuessaan vuoden 2030 visioon Hautala joutuu toteamaan myös, että gm-ruuan tuloa ei ilmeisesti mikään voinut estää.
– Valitettavasti vuoden 2010 paikkeilla ei nähty ekologisia ongelmia, joita laajamittaisesta gm-viljelystä aiheutui, eikä nähty, että gm-tuotanto lainsäädännöstä huolimatta sekoittui tavanomaiseen tuotantoon. Gm-tuotannosta tuli bulkkiruokaa, kun parhaiten menestyvä elintarviketuotanto tapahtuu luomuketjussa. Lisäksi aktiivisten kuluttajien ansiosta valheellisesta elintarvikemainonnasta tuli naurunalaista, Hautala sanoo.
Hautalan mielestä keskittyneellä vähittäiskaupalla on liikaa valtaa suomalaisten ruokapöydissä.
– Oli harmi, että ulkomaisista ketjuista Suomeen rantautui Lidl eikä Whole Foods Market. Kauppa valitteli kauan, että kysyntää ei ole, teollisuus puolestaan peräänkuulutti tarjontaa. Onneksi kotimainen elintarviketeollisuus näki laadukkaiden “luomu plus” -tuoteperheiden mahdollisuudet ja teki lopulta oman osuutensa luomumarkkinaketjujen pullonkaulojen poistamiseksi. Vuonna 2030 on käsittämätöntä ajatella, että vielä 25 vuotta aikaisemmin puolet luomusta hävisi tavanomaisen tuotannon joukkoon, Hautala näkee.
