Heidi Hautala: EU voi tehdä Stemnitsan asiassa paljonkin

04/02/2003

Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala on esittänyt kirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle ja neuvostolle Suomenlahdella vaativissa olosuhteissa liikennöivistä öljytankkereista.
Hautala kysyy, mitä Euroopan unioni aikoo tehdä estääkseen riskialusten liikennöinnin Itämerellä.
Hän korostaa, että EU:n toimia tarvitaan tukemaan Suomea ja Itämeren alueen muita EU-maita, koska nyt mikään ei estä riskialuksia liikennöimästä kansainvälisillä ja Venäjän aluevesillä.[:]

Hautalan mukaan komissiolla on nyt näytön paikka Itämeren suojelukomission HELCOMin jäsenenä. Hän esittää, että komissio ryhtyisi neuvottelemaan HELCOMin jäsenvaltioiden kanssa yhteisestä aloitteesta Kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle, jotta Itämeri julistettaisiin ekologisesti erityisen herkäksi merialueeksi (PSSA) ja että sille laadittaisiin tiukat erityisvaatimukset alusten jääkelpoisuudesta ja kaksirunkoisuudesta. Hautalan mukaan HELCOM voisi tehdä päätöksen aloitteesta kesäkuun ympäristöministerikokouksessaan. Komission mahdollisuutta edistää aloitetta helpottaa ratkaisevasti se, että Venäjää lukuunottamatta kaikki Itämeren rantavaltiot ovat kohta EU:n jäsenmaita.

Hautalan mukaan EU:n meriturvallisuusviraston (EMSA) vastavalittu pääjohtaja Willem de Ruiter ei ole tehtävänsä tasalla. De Ruiter sanoi STT:n haastattelussa, ettei EU:lla ole syytä väliintuloon eikä EU voi tehdä mitään. Hautala huomauttaa, että meriturvallisuusviraston tehtävänä on ”parantaa EU:n meriturvallisuusjärjestelmää ja vähentää merionnettomuuksien vaaraa, alusten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista ja ihmishenkien menetyksiä.” Virastoa koskevan asetuksen mukaan meriturvallisuusvirasto avustaa komissiota tarvittaessa alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä ja meriturvallisuutta koskevan lainsäädännön valmistelutyössä, erityisesti siltä osin kuin se liittyy alan kansainvälisen lainsäädännön kehittämiseen.

Heidi Hautalan kirjallinen kysymys komissiolle ja komission vastaus

Itämerellä liikennöivän öljytankkeri Stemnitsan jääluokitus

Kreikan lipun alla purjehtiva, kreikkalaisen laivanvarustamo Minerva Marinen alaisuudessa toimiva öljytankkeri Stemnitsa on vieraillut useamman kerran tänä talvena Itämerellä poikkeuksellisen vaikeissa jääolosuhteissa. Laiva tankkaa venäläistä raakaöljyä 100 000 tonnia kerrallaan Primorskin uudessa öljysatamassa Suomenlahden pohjukassa Venäjällä. Aluksella on American Bureau of Shippingin myöntämä jääluokitus, joka ei suomalaisten asiantuntijoiden mukaan riitä Suomenlahden erityisen vaativiin jääoloihin. Pääasiassa Venäjän uusien öljysatamahankkeiden, Primorskin ja Vysotkskin, arvioidaan kaksinkertaistavan öljykuljetukset Itämerellä viiden vuoden välein, tämänhetkisestä 40.000.000 tonnista 160.000.000 tonniin vuoteen 2010 mennessä. Suomenlahti on ekologisesti erittäin haavoittuva merialue ja sosioekonomisesti merkittävä kuljetusväylä. Suomen viranomaiset eivät ole löytäneet keinoja estää Stemnitsan ja muiden riskialusten liikkumista Itämeren kansainvälisillä vesialueilla.
EU:n meriturvallisuusviraston (EMSA) vastavalittu pääjohtaja Willem de Ruiter sanoi Suomen tietotoimiston haastattelussa 4.2., ettei EU:lla ole syytä puuttua Stemnitsan liikennöintiin eikä EU voi tehdä mitään. Kuitenkin meriturvallisuusviraston omien kotisivujen mukaan viraston tehtävä on ”parantaa EU:n meriturvallisuusjärjestelmää ja vähentää merionnettomuuksien vaaraa, alusten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista ja ihmishenkien menetyksiä”. Virastoa koskevan asetuksen mukaan meriturvallisuusvirasto ”avustaa komissiota tarvittaessa meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevan yhteisön lainsäädännön ajantasaistamiseen ja kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä, erityisesti siltä osin, kuin se liittyy alan kansainvälisen lainsäädännön kehitykseen”.
Komissio on jäsenenä Itämeren suojelukomissio HELCOM:issa, ja voisi merkittävästi vaikuttaa siihen, että seuraavassa HELCOM:in ympäristöministerikokouksessa kesällä 2003 pyrittäisiin saamaan esitys Kansainväliselle merenkulkujärjestö IMO:lle siitä, että Itämeri julistettaisiin erittäin herkäksi merialueeksi (PSSA), ja että sillä liikkuvien alusten tulisi täyttää erityismääräykset jääkelpoisuudesta ja kaksirunkoisuudesta. Komission vaikutusmahdollisuuksia HELCOM:issa ja IMO:ssa parantaa se, että Venäjää lukuun ottamatta kaikki rantavaltiot ovat pian EU:n jäsenvaltioita.
1. Aikooko komissio ryhtyä neuvottelemaan HELCOM:in jäsenmaiden kanssa edellä esitetystä aloitteesta IMO:lle, jotta kesällä pidettävä ministerikokous saisi tehtyä asiasta päätöksen?
2. Aikooko komissio sisällyttää 20.12.2002 asetusehdotukseensa kaksoisrungoista vaatimukset jääluokituksista?
3. Pitääkö komissio pääjohtaja de Ruiterin edellä lainattua haastattelulausuntoa asiallisena?

****

Loyola de Palacion
komission puolesta antama vastaus
20.3.2003

Komissio muistuttaa parlamentin jäsentä siitä, että lehdistön julkaisemat uutiset eivät välttämättä edusta komission eikä tässä tapauksessa meriturvallisuusviraston pääjohtajan kantaa.
Komissio on korostanut useaan otteeseen, että kansainvälinen merioikeus asettaa huomattavia rajoituksia lainsäädännön ja toimeenpanon tasolla niille toimille, joihin Euroopan unioni ja rantavaltiot voivat ryhtyä suojellakseen rannikkovesiään merenkulun aiheuttamilta ympäristöuhkilta. Tämä tulee selvästi esille tapauksissa, joissa vaarallisina pidetyt alukset liikkuvat kansainvälisillä vesillä, kuten Itämeren kansainvälisellä vesialueella.
Komissio pyytää sen vuoksi EU:n jäsenvaltioita toteuttamaan koordinoituja toimia, joiden tarkoituksena on analysoida ja tarkastella erilaisia tapoja suojella rannikkovesiä ja erityisesti aluevesiä niihin liittyvine talousalueineen sellaisilta aluksilta, jotka muodostavat uhan meriympäristölle.
Komissio tukee Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) jäsenvaltioiden toimia, joiden tarkoituksena on kansainvälisten sääntöjen mukaisesti määrittää pakollisia laivareittejä sekä alueita, joilla laivaliikennettä voidaan rajoittaa.
Mitä tulee merenkulkuun jääolosuhteissa, on huomattava, että asiasta ei ole olemassa minkäänlaista yhteisön lainsäädäntöä, eikä tällainen lainsäädäntö edes kattaisi EU:n aluevesillä kauttakulkumatkalla olevia aluksia, jotka eivät käy unionin satamissa. Olisi myös vaikea yhdenmukaistaa tällaisia sääntöjä, koska kullakin alueella on omat sääolosuhteensa ja erityiset merenkulun olosuhteet, jotka on otettava huomioon. Joka tapauksessa komissio on valmis antamaan täyden tukensa Suomen viranomaisten toimille, joilla pyritään saamaan aikaan Suomenlahden rantavaltioiden sopimus jääolosuhteissa tapahtuvien öljyn merikuljetusten turvallisuuteen liittyvistä säännöistä.
Kuten parlamentin jäsen mainitsee, komissio seuraa tarkasti Itämeren suojelukomission työtä. Mahdollisuutta julistaa Itämeri erittäin herkäksi merialueeksi (PSSA) tutkitaan parhaillaan Itämeren suojelukomission työryhmissä (Helcom Maritime ja Helcom Response).