Annoin tänään vastaukseni oikeuskanslerille, joka tutkii Arctia Shippingin omistajaohjaustoimiani liittyen Greenpeacen rauhanomaiseen mielenosoitukseen 16.3.2012.
[:]
SELVITYS OIKEUSKANSLERILLE
Re: Selvityspyyntö 23.10.2013
Vastauksena selvityspyynnössä esitettyihin kysymyksiin esitän kunnioittavasti seuraavaa:
1. Mitkä olivat Teidän, avustajienne ja Timosen roolit Arctia
Shipping Oy:n ohjaamisessa tässä yksittäistapauksessa?
Ministeri on omistajaohjauksessa ensisijaisesti strateginen
toimija ja varsinainen toiminnallinen ohjaus hoidetaan virkamiesten
toimesta. On kuitenkin asioita, jotka tunnistetaan tai jotka
muodostuvat poliittisesti herkiksi, ja niissä usein ministerin
esikunta (poliittinen erityisavustaja, mahdollisen ministerin
avustajatehtäviin osoitetut virkamiehet) pitävät yhteyttä erityisesti
valtion kokonaan omistamien yhtiöiden toimivaan johtoon ja
viestintävastaaviin. On myös tilanteita, joissa ministerin on
aiheellista keskustella suoraan yhtiön hallituksen puheenjohtajan ja /
tai toimitusjohtajan kanssa.
Edellä kuvatun mukaisesti on toimittu myös Arctia
Shippingissä. Olin itse vieraillut yhtiön jäänmurtajalla helmikuun
2012 lopulla tutustuen yhtiön omaan liiketoimintastrategiaan. Sen
lisäksi esikuntaani kuuluneet erityisavustaja ja lehdistöavustaja
pitivät yhteyttä yhtiöön etenkin arktisilla alueilla toimimiseen sekä
sen riskeihin ja herkkyyksiin liittyvissä asioissa.
Omistajaohjausosaston päällikkö on pidetty tietoisena siitä, että asia
on ministerin mielestä merkittävä ja edellyttää yksityiskohtaisia
selvityksia sekä arktisilla alueilla toimimisen riskeistä että Suomen
poliittisista linjauksista ja niiden merkityksestä
omistajastrategialle.
Pidin välttämättömänä saada aikaan vuoropuhelu asiassa aktiivisesti
esiintyneen Greenpeacen ja yhtiön johdon välillä. Olin myös
ilmoittanut olevani valmis itse osallistumaan tällaiseen tapaamiseen
vuoropuhelun edistämiseksi.
Tämä omistajan näkemys oli yhtiön johdon tiedossa, kun
kanteluissa tarkoitettu rikosilmoitus tehtiin. Poliittiset avustajani
ovat sen pohjalta kysyneet kantaani, ja olen heille todennut että
rikosilmoitus tulisi perua. Omistajaohjausosaston päälliköllä on
tuolloin ollut tiedossa se, että ministeri haluaa järjestää Arctia
Shippingin johdon ja Greenpeacen tapaamisen ja hän on toiminut sen
pohjalta hoitaessaan asiaa omalta osaltaan.
2. Mihin perustitte ohjaustoimivaltanne (Arctia Shippingin Oy:n
suuntaan ja valtioneuvoston kanslian sisällä) tässä
yksittäistapauksessa?
Omistajaohjauksesta vastaavan ministerin ja hänen alaisensa
virkamiesorganisaation toimivalta yhtiökohtaisissa asioissa on varsin
laaja. Olen pitänyt selvänä, että tämänkaltaisen operatiivisen
kysymyksen arvioiminen kuuluu omistajaohjausministerille ja
virkamiehille, eikä edellytä esimerkiksi talouspoliittisen
ministerivaliokunnan käsittelyä.
Omistajan puhevallan käyttö yhtiökohtaisesti perustuu
hallinnollisen toimivallan lisäksi siihen, että valtio nimeää vuodeksi
kerrallaan yhtiökokouspuhevallan käyttäjän. Tähän valtuutetaan
ensisijaisesti ministeri ja hänen sijaisinaan kolme nimettyä
virkamiestä, joista ministerin ensimmäisenä sijaisena on
omistajaohjausosaston päällikkö, ellei muuhun ole esteellisyyden tai
jonkin erityisen syyn vuoksi aihetta.
3.-4. Miksi katsoitte tarpeelliseksi puuttua yksittäisen
rikosilmoituksen tekemiseen tai tekemättä jättämiseen tässä
tapauksessa? Miksi rikosilmoituksen tekeminen tai tekemättä jättäminen
oli näkemyksenne mukaan perusteltua tässä tapauksessa?
Tapasin kyseiseen aikaan useiden tahojen (ulkoministeriö,
ympäristöministeriö, kansainvälinen luonnonsuojeluliito IUCN) edustajia
selvittääkseni, minkälaiseen toimintaympäristöön Arctia Shipping Oy
tuli turvatessaan Shellin arktista öljynporausta, joka oli aiheuttanut
huomattavia korkean tason poliittisia kiistoja mm. Yhdysvalloissa. Kävi ilmi, että erityisen haavoittuvien luontoarvojen suojelu arktisella alueella on vielä
varsin puutteellista ja että kansainvälisiä sopimuksia tulisi
kiirehtiä ennen kuin paine arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseen vie
niiltä pohjan.
Arctia Shipping Oy pyrki vaikuttamaan poliittisiin päätöksentekijöihin offshore-toimintaan soveltuvan monitoimimurtajan hankkimiseksi perinteisen jäänmurtajan sijaan siten, että Arctia olisi uuden aluksen omistaja, rakennuttaja ja operaattori. Omistajaohjauksen ja asiassa myös toimivaltaisen LVM:n mukaan tällainen ratkaisu ei olisi palvellut valtion kokonaisetua, sillä valtion strateginen intressi perustuu ennen muuta kustannustehokkaan perinteisen jäänmurron varmistamiseen Itämerellä.
Näkemykseni selviävät julkisesta vastauksesta, jonka
lähetin 28.3.2012 Greenpeacen 28.2.2012 minulle ja ulkoministeri
Tuomiojalle osoittamaan avoimeen kirjeeseen (liite). Mainitsin vastauksessa
kiinnittäneeni pääministerin huomiota siihen, että eri
valtionhallinnon toimijoiden arktisia pyrkimyksiä pitäisi
kiireellisesti tarkastella yhdessä. (Käsitykseni mukaan tämä vaikutti
osaltaan siihen, että hallitus ottikin asiakokonaisuuden
iltakoulutarkasteluun ja käynnisti arktisen strategian laadinnan, joka
hyväksyttiin kesällä 2013 ja jossa nimenomaan todetaan tarve ottaa
ympäristönäkökohdat vakavasti huomioon arktisia luonnonvaroja
hyödynnettäessä.)
Pidin Arctia Shipping Oy:n maineelle – ja Suomen valtiolle sen ainoana
omistajana – riskinä sitä, että yhtiö oli joutumassa kielteisen
kansainvälisen huomioon kohteeksi. Valtioneuvoston omistajaohjausta
koskeva periaatepäätös (3.11.2011) korostaa vastuullisuutta ja
yhteiskunnan eri tahojen huomioimista. Olen kaikessa omistajaohjauksessani kannustanut eri yhtiöitä avaamaan suoran keskusteluyhteyden useimmiten kriittisesti niiden toimintaan suhtautuvien järjestöjen kanssa. Tämä antaa yhtiön johdolle arvokasta tietoa maineriskien hallintaan maailmassa, jossa yritysten koko tuotanto- ja alihankintaketju läpivalaistaan sosiaalisessa mediassa reaaliajassa. Vastakkainasettelun välttäminen on näin myös yhtiön pitkäjänteisen taloudellisen edun mukaista.
Greenpeace ei Arctia Shipping Oy:n alukselle 16.3.2012
noustessaan ja lakanaa kiinnittäessään tietojemme mukaan ollut saanut
aikaan mitään aineellista vahinkoa, vaan kyse oli järjestölle
tyypillisestä julkisuustempusta. Kuulin, että aktivistit oli lopuksi
kutsuttu kahville – dialogille oli siis edellytykset. Toisaalta konfliktin kärjistyminen, pitkittynyt julkinen huomio rikosilmoituksen ja
sitä mahdollisesti seuraavan oikeuskäsittelyn ajan ei olisi
palvellut yhtiön eikä valtion etua. Myös Helsingin poliisi päätyi
näkemykseen, että esitutkinnan aloittamiseen ei ollut syytä. Kun
Greenpeace myöhemmin toukokuussa nousi Arctia Shippingin alukselle
aiheuttaen sille aineellista vahinkoa, yhtiö teki rikosilmoituksen,
eikä omistajaohjauksella puututtu siihen millään tavalla.
5. Miksi yksittäisen rikosilmoituksen tekeminen tai tekemättä
jättäminen oli tässä tapauksessa niin merkittävä asia, että se olisi
voinut johtaa Arctia Shipping Oy:n hallituksen puheenjohtajan ja
toimitusjohtajan vaihtumiseen?
Kysymys ei lainkaan ole asian merkityksestä ja sen
arvioimisesta vaan omistajan luottamuksesta yhtiön johtoon. Yhtiön
hallituksen puheenjohtajalle oli ilmoitettu, että omistaja ottaa asian
tarvittaessa yhtiökokouksen päätettäväksi, jos hallitus sitä esittää.
Seuraavassa vaiheessa on ilmoitettu, että jos omistaja joutuu ottamaan
asian yhtiökokouksen päätettäväksi vastoin hallituksen kantaa, asiasta
tulee myös luottamuskysymys ja se aiheuttaa johdon vaihtumisen. Tämä
vastaa osakeyhtiölain toimivaltasäännöksiä, joiden mukaan yhtiön
hallitus voi alistaa asian yhtiökokoukselle tai omistaja voi ottaa sen
päätettäväkseen. Jos hallitus ei ole valmis hyväksymään sitä, että
omistaja haluaa asian päättää, luottamussuhteen edellytykset on
menetetty.
Helsingissä 22.11.2013
Heidi Hautala
Jyrki Kataisen hallituksen omistajaohjausministeri 17.10.2013 asti
Liite: Kirjeitä Arktiksesta, ministerit Tuomioja ja Hautala vastaavat, www.greenpeace.org
