TIEDOTE 24.5.2009
Heidi Hautala:
Poliisin tietovuodot tukittava uhraamatta viestinnän lähdesuojaa
Kansanedustaja, lakivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala on
huolissaan esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietinnön
ehdottamista muutoksista esitutkintalakiin. Toimikunnan ehdotus
mahdollistaisi esitutkintavaiheessa tiedotusvälineiden edustajien
lähdesuojan aiempaa helpomman murtamisen. Hautalan mukaan toimikunnan lakiehdotus on askel väärään suuntaan suomalaisen hallinnon avoimuudessa.[:]
Mietinnössä muutosehdotusta on perusteltu tarpeella suojella
yksityisiä asianomistajia poliisien tietovuodoilta. Hautalan mukaan
ongelma on sinänsä todellinen.
– Poliisin lisääntyneet vuodot ovat ongelma epäillyn oikeusturvan
kannalta. Poliisi ei saa käyttää mediaa strategisena epäillyn
leimaamisen välineenä kesken rikostutkinnan. Alpo Rusin tapaus on
valitettava esimerkki tilanteesta, jossa poliisin tietovuoto johtaa
yksilön maineen perusteettomaan lokaamiseen, Hautala toteaa.
Hautala kuitenkin alleviivaa, että toimikunnan konkreettinen
lakiehdotus on näiltä osin epäonnistunut ja ylimitoitettu tapa
ratkaista pulma, jossa on sovitettava yhteen yhtäältä yksilön
perusoikeus oikeusturvaan sekä toisaalta sananvapaus ja kansalaisten
oikeus tietää esimerkiksi hallinnon väärinkäytöksistä.
– Toimikunnan lakiehdotuksessa lähdesuoja olisi murrettavissa
esitutkintavaiheessa, kun tiedotusvälineiden olisi syytä epäillä
saaneen tiedon vastoin mitä tahansa salassapitovelvollisuutta, jonka
rikkominen on rangaistavaa. Määritelmä olisi siis huomattavan laaja,
ja sisältäisi esimerkiksi yrityssalaisuuden rikkomisen ja suuren
joukon muita salassapitorikkomuksia. Monissa tapauksissa sinänsä
salassa pidettävällä asiakirjalla voi olla huomattava merkitys
erilaisten väärinkäytösten paljastajana.
Hautalan mukaan esitutkintalain lähdesuojaa koskevan muutoksen
tulisikin siis rajoittua korkeintaan tilanteisiin, joissa yksilön
oikeusturvaa on vahingoitettu. Tällöinkin lähdesuojan murtamisen
tulisi aina perustua perusteelliseen yksittäistapaukselliseen
harkintaan siitä, että murtaminen on perusteltua rikoksen vakavuuteen
ja seurauksiin nähden.
Hautalan mukaan poliisien tietovuotoihin tulisi ensisijaisesti puuttua
muilla keinoilla, joita on mainittu oikeusasiamiehen asiaa koskevassa
selvityksessä. Tällaisia keinoja ovat tietojen käsittelyyn
oikeutettujen poliisien piirin rajaaminen, poliisien koulutuksen
lisääminen julkisuusasioissa sekä tehokkaampi rekisterien käytön
valvonta.
SUOMEENKIN SUOJA SYVÄKURKUILLE
Toimikunnan ehdotuksen sijaan Hautala kannattaa lakimuutoksia
ruotsalaisen esimerkin mukaiseen suuntaan. Ruotsin perustuslaissa on
yleistä pohjoismaista julkisuusperiaatetta täydentämässä
meddelarfrihet-periaate. Sen mukaan virkamiehellä on mahdollisuus
luovuttaa myös salassapidettäviä asiakirjoja tiedotusvälineille ilman
uhkaa seuraamuksista, eräitä vakavimpia rikosnimikkeitä
lukuunottamatta. Yhdysvaltojen Whistleblower Protection Act on toinen
esimerkki edistyneestä lainsäädännöstä, jolla suojataan virkamiesten
mahdollisuutta raportoida väärinkäytöksistä tiedotusvälineille
nimettömästi.
– Tiedotusvälineiden lähdesuoja on sananvapauden edellytys. Ympäri
maailman on lukuisia esimerkkejä tapauksista, joissa hallinnon sisältä
tehdyt nimettömät vuodot tiedotusvälineille ovat johtaneet esimerkiksi
korruption paljastumiseen. Kidutusmuistiot ja muut väärinkäytöksistä
kertovat salaiset asiakirjat eivät julkaise itse itseään, tarvitaan
myös henkilöitä vuotamaan ne. Tiedotusvälineiden oikeus suojella näitä
syväkurkkuja on toimivan demokratian edellytys.
