Tiedote 9.4.2010
[:]
Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala:
HAASTEENA EU:N UUDEN SISÄ- JA OIKEUSPOLITIIKAN SUUNTA
Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala keskustelee perjantaina Oulussa yleisötilaisuudessa Euroopan parlamentin haasteista kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla. Hautala on ainoa suomalaisjäsen parlamentin kansalaisvapauksien, sisä- ja oikeusasioiden valiokunnassa.
Euroopan parlamentissa käsitellään nyt direktiiviehdotuksia esimerkiksi eurooppalaisesta lähestymiskiellosta, oikeudesta tulkkaukseen rikosasioissa sekä avioerojen eurooppalaisista minimisäännöistä. Sisäasioiden komissaari Cecilia Malmström on juuri antanut direktiiviehdotukset ihmiskaupan ja lapsipornon torjumiseksi. Hautalan mukaan suunnitelmat tuovat suuria muutoksia jäsenmaiden oikeusjärjestelmiin.
– Lissabonin sopimuksen myötä EU-lainsäätäjä on astunut täysivaltaisesti sellaisille oikeudenaloille, jotka tähän saakka ovat olleet jäsenvaltioiden asioita. Siinä missä liike-elämässä ja kaupan alalla Euroopan unioni on jo verrattain yhtenäinen, rikos- ja perheoikeuden kaltaisissa asioissa jäsenvaltiot eroavat toisistaan erittäin paljon. Esimerkiksi pohjoismainen rikosoikeus poikkeaa suuresti eteläeurooppalaisesta, kertoo Hautala.
– Jäsenvaltioiden väliset erot saattavat johtaa sangen yllättäviin lopputuloksiin. Tulkkausdirektiiviä käsiteltäessä esitetään muutoksia, joiden johdosta rikesakko ja rangaistusmääräys tulisi Suomessa takaoven kautta muuttaa rikosoikeudesta hallinnollisiksi toimenpiteiksi, Hautala sanoo.
Hautalan mukaan on jo alettu puhua myös rikosten eurooppalaisista vähimmäis- tai enimmäisrangaistuksista. Hautalan mielestä parlamentin tulee suhtautua uuteen tilanteeseen vastuullisesti.
– Parlamentin pitää nyt kerätä luotettavaa, kattavaa ja perusteltua tietoa jäsenmaiden perhe- ja rikosoikeusjärjestelmien eroavaisuuksista. Ei riitä, että reagoimme uusiin haasteisiin yksitellen, vaan tulee muodostaa laajoja näkemyksiä siitä, missä määrin eurooppalaista rikosoikeutta tai perheoikeutta on tarpeellista yhdenmukaistaa ja mihin suuntaan, visioi Hautala.
Myös Suomessa vellova keskustelu rikosoikeuden ankaroittamisesta on saamassa uuden eurooppalaisen ulottuvuuden. Heidi Hautalan kanta asiaan on selvä.
– Mikäli eurooppalaista rikosoikeutta halutaan toden teolla ryhtyä yhdenmukaistamaan, minulle suunta on selvä. Pohjoismainen humaani kriminaalipolitiikka pitää ottaa Euroopan rikosoikeuden johtavaksi periaatteeksi. Tätä linjaa ajamaan on helppo kuvitella sekä oikeusministeri Brax että ruotsalainen sisäasioiden komissaari Malmström. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Suomessakin olisi syytä keskustella esimerkiksi raiskausten ja muiden väkivaltarikosten rangaistuksen riittävyydestä, Hautala toteaa.
