Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa
Muutama viikko sitten Euroopan komissio kohahdutti kuluttajia hyväksymällä ensimmäistä kertaa 12 vuoteen geenimuunnellun kasvilajikkeen viljelyyn EU:ssa. Kyseessä oli saksalaisen teollisuusjätti BASF:n Amflora-peruna.
[:]Tässä perunassa on erityisen runsaasti paperiteollisuuden tarvitsemaa tärkkelystä ja sivutuotteet voidaan käyttää eläinten rehuksi.
Peruna sisältää geenin, joka on resistanssi tietyille antibiooteille, muun muassa WHO:n tärkeäksi tunnustamalle tuberkuloosilääkkeelle. Pahimmillaan geenin leviäminen voi synnyttää tauteja, joihin ei ole enää lääkkeitä. Riski on pieni, mutta se on olemassa.
Amfloran lupakäsittely kesti 13 vuotta. Vuosina 1998-2004 oli voimassa EU:n moratorio, jolloin EU ei myöntänyt ollenkaan lupia gm-lajeille. Sen jälkeen asiaa pitkittivät eripuraisat jäsenmaat ja geenimuuntelulle kriittinen ympäristökomissaari Stavros Dimas.
Barroson toisessa komissiossa henki on toinen. Komissio ehti olla virassaan alle kuukauden, kun terveyskomissaari Dalli ajoi läpi Amfloran hyväksymisen pikavauhtia. Myöskään Suomen maataloutta tunteva komissaari Rehn ei vastusta.
Komissio on ilmoittanut jatkossa siirtävänsä vastustusta herättävien gm-lajikkeiden viljelylupapäätökset jäsenmaille. Italia, Itävalta, Unkari, Kreikka ja Ranska ovat ilmoittaneet julistavansa geenimuunneltujen kasvien viljelykiellon alueelleen. Rehnin puoluetoveri maatalousministeri Anttila on asiasta kiusallisen vaitelias ja toteaa asiasta neuvoteltavan kuluttajien kanssa.
On vaikea nähdä Suomen liittyvän geenimuuntelusta tietoisesti vapaiden maiden joukkoon. Ministerineuvostossa Suomi on tuskin kertaakaan estänyt gm-lajikkeen tai -tuotteen hyväksyntää. Suomi ei vastustanut myöskään Amflora-perunaa asian ollessa maatalousneuvoston käsittelyssä vuosina 2007 ja 2008.
Pääministeri Vanhanen kalasteli kansansuosiota visioimalla viime vuonna Helsingin Sanomissa Suomesta geenimuuntelusta vapaata aluetta. Kolme viikkoa Vanhasen vision jälkeen Suomi ei ministerineuvostossa kannattanut sitä, että geenimuuntelua ihan oikeasti vastustavat Unkari ja Itävalta saisivat omalla päätöksellään säilyä geenimuuntelusta vapaina alueina.
Vuonna 2007 Suomessa kohuttiin lihatalojen ilmoittaessa alkavansa myydä geenimuunnellulla rehulla tuotettua lihaa. Ministeri Anttila vastasi kohuun tukemalla pyrkimyksiä merkitä gm-rehulla tuotettu liha. Muodollista esitystä asiasta Anttila ei ole koskaan tehnyt, ei EU:ssa eikä Suomessa, vaikka asia oli esilllä kummassakin päässä.
Kun vihreät esittivät geenimuunnellulla rehulla tuotettujen eläinkunnan tuotteiden merkintöjä Euroopan parlamentin käsitellessä uuselintarvikeasetusta viime vuonna, kaikki keskustalaiset parlamentin jäsenet vastustivat niitä.
Asiaa sekä eduskunnassa että Euroopan parlamentissa seuranneena voin todeta, että Suomen hallituksen ja erityisesti keskustan linja geenimuuntelulle on ollut käytännössä hyvin myönteinen. Kuluttajille mainostetaan turvallista kotimaista ruokaa, mutta samalla avataan ovet ulkomaisille teollisuusyrityksille. Haluan kuulla suoraan, että Vanhasta ja Anttilaa eivät huoleta geenimuuntelun riskit eikä geenimuuntelun rantautuminen Suomeen.
Amflora-perunallekin on olemassa perinteinen geenimuuntelematon vaihtoehto. Suomella ei ole mitään voitettavaa geenimuuntelun päästämisessä pelloillemme ja navettoihimme. Hävittävänä sen sijaan on valtti, joka syntyy geenimuunteluvapaudesta ja sen toistaiseksi ainoana taatusti takaavasta vaihtoehdosta, luomuviljelystä.
Heidi Hautala
