Kansanedustajat Hanna Halmeenpää ja Satu Hassi sekä europarlamentaarikko Heidi Hautala järjestivät lauantaiaamuna 6.6.2015 Vihreiden puoluekokouksessa lehdistötilaisuuden Fennovoiman Hanhikivi-ydinvoimahankkeesta. Hankkeen toimittajaksi on tulossa venäläinen Rosatom-yhtiö.

Fennovoiman tulee jättää rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle viimeistään kesäkuun 2015 loppuun menneessä. On kuitenkin epäselvää, saako Fennovoima määräaikaan mennessä 60 prosenttia kotimaisen tai EU/ETA -maista tulevan omistuksen, joka on rakentamisluvan ehto.

– Fennovoima on toiminut Pyhäjoen ydinvoimahankkeessa voimakkaan etupainotteisesti, Halmeenpää kertoo. Yhtiölle myönnettiin maisematyölupa ja töiden aloittamislupa, ja pakkolunastettujen alueiden ennakkohaltuunottolupa. Niiden turvin yhtiö on ottanut alueen haltuunsa ja avohakannut Hanhikivellä noin 100 hehtaarin alueen jo ennen maisematyöluvan ja pakkolunastusluvan lainvoimaisuutta. On kyseenalaista, että yhtiö kiirehtii tekemään avohakkuita ennen kuin on edes selvää, tuleeko se täyttämään lupaehdot eli voiko koko laitosta rakentaa.

Julkisuuteen Fennovoima ei ole antanut tietoa Rosatomin kanssa solmimastaan ydinvoimalan polttoainesopimuksesta.

– Euratomin polttoainevirasto hylkäsi pyyntöni julkistaa polttoainesopimus. Olen pyytänyt komissiota käyttämään veto-oikeuttaan, sillä sopimuksien salailu tekee ydinvoimahankkeiden ympäristö- ja toimitusvarmuusriskien arvioinnin mahdottomaksi. Rosatom on suoraan Putinin hallinnassa oleva yritys eikä Suomen tai EU:n energiaturvallisuutta voi jättää Venäjän käsiin. Tukeutuminen Rosatomiin on vallitsevassa Ukrainan kriisissä saanut aikaan sen mikä oli ilmeistä: Venäjän media toistelee, että Fennovoima-hanke merkitsee Suomen irrottautumista EU:n yhteisestä linjasta, Hautala toteaa.

Myös maailman energiakehityksessä ydinvoima on laskusuunnassa. Sähköntuotannossa ollaan siirtymässä pois suurista ja keskitetyistä yksiköistä kohti hajautettua tuotantoa uusiutuvalla energialla. Tuuli- ja aurinkosähkön myötä kuluttajista on tulossa myös sähkön tuottajia.

– Isot sähköyhtiöt, joiden liiketoiminta perustuu isoihin keskitettyihin hiili- ja ydinvoimaloihin, ovat kasvavissa vaikeuksissa. Esimerkiksi Euroopan viiden suurimman sähköyhtiön markkina-arvo on laskenut. Erityisen riskialtista on sijoittaa ydinvoimaan, jonka rakennuskustannukset ovat korkeat. Jos nyt aloitettaisiin hanke, se valmistuisi maailmassa, jossa hajautettu, uusiutuvaan energiaan perustuva energiatuotanto on jo valtavirtaa, Hassi kuvaa.