Ruoan turvallisuus on noussut kansalaisten suureksi huolenaiheeksi Euroopan unionin jäsenmaissa. Kuluttajia huolestuttavat niin dioksiinijäämät keskieurooppalaisten kotieläinten rehussa kuin amerikkalaisen hormonilihan tuontikin. [:] EU:n yhteisen maatalous- ja elintarvikepolitiikan yksi keskeinen tehtävä on turvallisen ruoan takaaminen kuluttajille. Ruoan laatu on kuitenkin toistaiseksi jäänyt unionin elintarvikepolitiikassa vähempiarvoiseen asemaan. On selvää, että elintarvikesektorilla tarvitaan parempaa laadun varmistamista pellolta pöytään. Valvonnan tehostamiseen on tarvetta erityisesti jäsenmaissa, joissa ilmenee puutteita. Se ei kuitenkaan yksistään riitä. Kuluttajat kaipaavat tuotepakkauksiin merkintöjä, joista selviää tuotteen alkuperä ja tuotantotapa. Myös jatkokäsittelystä kaivataan nykyistä parempaa informaatiota. Keskeinen vaatimus on, että jokainen tuote, myös valmisteiden pääosat, voidaan tarvittaessa jäljittää koko ketjun läpi aina maatilalle saakka. Järjestelmää on yritetty ajaa sisään hullun lehmän taudin myötä naudanlihan osalta, mutta valitettavasti tulokset ovat olleet laihoja. Merkinnät ovat puutteellisia erityisesti tuotevalmisteiden osalta. Turvallisen ruoan edelläkävijämaana Suomi voisi olla näissä asioissa aloitteellinen. Suomi on myös EU:n seuraava puheenjohtajamaa, joten se voi halutessaan nostaa asian nopeastikin pöydälle. Myös Euroopan parlamentilla eurokansalaisten välittömänä vaikutuskanavana on elintarvikealan kysymyksissä melkoinen aloitteentekijän ja valvojan rooli.