Euroopan parlamentti hyväksyi tänään mietinnön EU:n arktisen alueen politiikasta. [:]Parlamentti tuki vihreiden ehdotusta, että Pohjoisen Jäämeren alueen luonnonvarojen, kuten öljyn ja kaasun, laajamittainen hyödyntäminen pannaan jäihin kunnes on hankittu riittävästi tietoa ympäristöriskeistä ja sovittu ympäristönsuojelun periaatteista.

– Arktinen luonto on erityisen haavoittuva, esimerkiksi ison öljyonnettomuuden seuraukset olisivat paljon pahemmat ja tuntuisivat pitempään kuin lämpimämmillä merialueilla. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät arktisella alueella nopeammin kuin muualla. Kilpajuoksu Pohjoisen Jäämeren luonnonvarojen hyödyntämiseen ennenkuin edes riskit tunnetaan kunnolla, on vastuutonta. Olen iloinen parlamentin tuesta sille, että ensin tarvitaan kunnollista tieteellistä tutkimusta ja sopimus ympäristönsuojelun periaatteista, Hassi sanoo.

Hassin, Hautalan ja virolaisen Indrek Tarandin esityksestä parlamentti painotti arktisen alueen alkuperäiskansojen oikeuksia ja vaati EU-maita ratifioimaan ILO:n yleissopimuksen 169, joka koskee muun muassa alkuperäiskansojen maaoikeuksia.

– Suomenkin on siivottava tonttinsa, sillä maamme ei vieläkään ole ratifioinut ILO:n yleissopimusta 169. Tämä on vakava ongelma Suomen saamelaisille ja kansainvälisestikin häpeätahra. Jos tilanne jatkuu nykyisellään, meidän on turha saarnata muille maille alkuperäiskansojen oikeuksista, harmittelee Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala.

-Asia pitäisi saada kuntoon ainakin mikäli Suomi mielii saada EU:n arktisen tiedotuskeskuksen Rovaniemelle. Parlamentti antoi jo periaatteellisen tukensa keskuksen perustamiselle, kertovat Hassi ja Hautala.