Valko-Venäjällä presidentti Aljaksandr Lukashenkan syrjään siirtymistä vaativan kansanliikkeen tilanne käy viikko viikolta tukalammaksi. Lukemattomia mielenosoittajia on pidätetty ja vankiloissa on raportoitu tapahtuvan väkivaltaa, jopa raiskauksia.
Tukalaksi käy Lukashenkankin tilanne, sillä kansalaisten väkivallaton vastarinta ei osoita laantumisen merkkejä. Huhutaan, että valtansa oikeutuksen menettänyt presidentti suunnittelee pitävänsä virkaanastujaisensa lokakuun aikana. On suuri riski, että aseman heikkeneminen saa hänet turvautumaan yhä väkivaltaisempiin tukahdutustoimiin.
Apunaan hänellä on monia Venäjän organisaatioita, turvallisuuspalveluista propagandajournalisteihin. Vaikka Putin ei pidä Lukashenkasta, hänen painajaisensa on aivan varmasti vallan demokraattinen vaihtuminen omassa vaikutuspiirissään. Venäjä levittää valheita länsimaiden sekaantumisesta Valko-Venäjän tilanteeseen ja jopa sotilaallisen hyökkäyksen valmisteluista maan länsirajoilla. Ehkä tuollaiseen uskoo osa venäläisistä, tuskin muut.
Lukashenkon hallinto on tukahduttanut riippumattomien tiedotusvälineiden toiminnan ja vanginnut joidenkin arvioiden mukaan 151 toimittajaa elokuun aikana. Useita toimittajia on käännytetty maasta työlupien vanhentumiseen vedoten. EU vaatii toimittajien ja kuvaajien välitöntä vapauttamista sekä heidän työskentelynsä sallimista. EU:n keskeinen vaatimus on poliittisten vankien vapauttaminen. Kidutus sekä epäinhimillinen kohtelu on lopetettava välittömästi ja tähän syyllistyneet on tuotava oikeuden eteen.
EU:n ulkosuhdehallinto EEAS valmistelee parhaillaan henkilöpakotteita vaalien varastamisesta, mielenosoittajien pidätyksistä ja kidutuksesta vastuussa olevia Lukashenkan hallinnon korkeita virkamiehiä vastaan. Myös vuonna 2016 kertaalleen puretut EU:n talouspakotteet on määrä palauttaa. Ainakin aiemmin henkilöpakotteet kohdistuivat myös Lukashenkaan itseensä. Olen ihmetellyt, että EU:lta tuntuu nyt kestävän turhan kauan saada jo ilmoitetut pakotteet voimaan, kun useampi jäsenvaltio on jo odotellessa säätänyt omat pakotteensa.
Kansalaisliikehdinnän keskeinen vaatimus on vaalien uusiminen. On tärkeää panna toimeen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n suositukset, viimeksi vuodelta 2019, oikeudenmukaisten ja vapaiden vaalien mahdollistamiseksi. ETYJ vaatii perustavia muutoksia itse vaaliprosessiin. Ehdokkaiden ja tarkkailijoiden oikeudet tulee taata, ja ehdokkailla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet kampanjoida. Kansalaisten tulee voida vapaasti muodostaa poliittisia puolueita ja järjestöjä.
Kuinka monta kertaa olenkaan ollut puolustamassa oppositiopuolueita ja -ehdokkaita, joilta on kylmästi evätty oikeudet rekisteröityminen. Olen myös tavannut muutama vuosi sitten vaalikomission puheenjohtajan, joka väitti meille europarlamentaarikoille silmää räpäyttämättä, että kaikki vaaleihin liittyvä on hoidettu esimerkillisesti.
Euroopan unioni tukee määrätietoisesti kansalaisyhteiskuntaa ja voi nyt henkilöpakotteita palauttamalla yrittää painostaa Lukashenkaa. Etyj on tarjonnut Valko-Venäjän viranomaisille tukea maan hallintokoneiston, opposition ja laajemman kansalaisyhteiskunnan välisen vuoropuhelun luomisessa ja helpottamisessa ratkaisun löytämiseksi. Euroopan parlamentti seuraa tilannetta hyvin tiiviisti.
EU voi tukea paikallisia toimijoita, mutta viime kädessä Valko-Venäjän tulevaisuus on valkovenäläisten omissa käsissä. Paikallisesti johdettua vallansiirtoa korosti Valko-Venäjän presidentinvaalien opposition ehdokas Svjatlana Tsihanouskaja EU:n ulkoasiainvaliokunnan AFET:n kokouksessa.
Nykyajan diktaattorit eivät pysty salailemaan rikoksiaan. Maailman media seuraa Valko-Venäjän mielenosoituksia ja poliisivoimien kovia otteita. Sosiaalinen media on mielenosoittajille protestin yksi ulottuvuus. Emme voi koskaan sanoa, etta emme tienneet. Etta emme kuulleet oikeudenmukaisuuden ja demokratian vaatimuksia Minskin kaduilta.
