EU:n perustuslakiluonnos hyvä lähtökohta

Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala ja kansanedustaja Tuija Brax

Lehdistötiedote 1.11.2002

Kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen Tuija Brax (vihr.) ja Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala (vihr.) arvioivat tänään Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla klo 13-16 järjestettävässä keskustelutilaisuudessa EU:n konventin puheenjohtajan perustuslakiluonnosta seuraavasti: [:]

1. Perustuslain oltava ymmärrettävä ja demokraattinen

EU:lle on annettu paljon valtaa, mutta liian vähän demokraattista vastuuta. Demokraattisen vastuun toteutumisen suurin ongelma on nykyjärjestelmän vaikeaselkoisuus. EU:n perussopimukset eivät ole selviä alan oppineille, saati peruskoulun tai lukionkin käyneelle kansalaiselle. Tästä näkökulmasta konventin puheenjohtajiston luonnos EU:n uudeksi perustuslaiksi ansaitsee kiitoksen. Se antaa mahdollisuuden muutokseen, jonka jäljiltä EU:n ja jäsenvaltioiden välinen vallanjako on nykyistä selkeämpi. Kansalaiset voivat myös valvoa poliittisia päättäjiä nykyistä paremmin.

Kannatamme esityksen vaihtoehtoa, jonka mukaan kaksi vuotta sitten poliittisena julistuksena hyväksytty perusoikeuskirja otetaan sellaisenaan uuteen perustuslakiin. Tämä jo sinänsä merkitsee siirtymistä valtioiden Euroopasta kohti kansalaisten Eurooppaa, minkä mielestämme tulee olla perustuslain keskeinen tarkoitus. Unionin oikeushenkilöllisyys helpottaa kaivattua päätöstä, että unioni liittyy sellaisenaan Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja alistaa siten myös itsensä oikeudelliselle valvonnalle.

Perustuslakiluonnoksessa mainitaan osallistuva demokratia. Pidämme tärkeänä, että moderniin demokratiaan itsestään selvänä kuuluvalle osallistumisoikeudelle annetaan myös sisältö. Ehdotamme EU:n laajuista kansalaisaloitetta, jolla kansalaisten tärkeäksi kokemat asiakysymykset saatetaan unionin päätöksentekoelinten käsiteltäviksi ja mahdollisesti myös kansanäänestyksessä ratkaistaviksi).

2. Aika ei ole kypsä kokonaan yhteiselle puolustukselle .

Konventin luonnoksessa on monia piirteitä, jotka oikeuttavat kutsua sitä liittovaltiomaiseksi. Yksi näistä piirteistä on hyvin laajaa kannatusta saanut ajatus EU:sta oikeushenkilönä ja siten monien kansainvälisten sopimusten ja neuvotteluiden täysin suvereenina osapuolena.

Toinen tämän kaltainen piirre on se, että EU:lle kaavaillaan yhteistä ulko-turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolesta puhuu moni seikka. Globaalissa päätöksenteossa eurooppalaiset arvot jäävät joskus liian vähälle huomiolle siitä syystä, että EU puhuu usealla suulla eikä aina koordinoi kantojen yksityiskohtia.

Turvallisuus- ja etenkin puolustuspolitiikassa on kuitenkin vielä sen verran erilaisia painotuksia, että niiden osalta pitää vielä kauan turvata yksittäiselle jäsenmaalle oikeus jättäytyä puolustusyhteistyön ulkopuolelle kokonaan tai yksittäisen operaation osalta, jos operaatio on omiaan olemaan vastoin jäsenvaltion vakavia turvallisuusetuja.

Näillä ehdoilla olisi mahdollista hyväksyä ajatus tiivistyvästä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä, mutta kuitenkin jättää tilaa yksittäisten jäsenmaiden erityistarpeille. Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Irlanti voisivat täten säilyttää nykyiset linjauksensa tai muuttaa niitä vain osittain yhteisen puolustuksen suuntaan, jos niin tahtovat.

3. Kansojen kongressi ja presidentti eivät kuulu nykyaikaan

Perustuslakiluonnoksen esitys ns. kansojen kongressista ei kuulu Eurooppaan vaan pikemminkin Kiinaan. Se olisi omiaan hämärtämään päätöksentekoa ja vähentämään sen demokraattista valvontaa. Ajatus on myös kömpelö yritys vahvistaa kansallisten parlamenttien asemaa unionissa. Siihen on omiaan Suomen suuren valiokunnan malli, joka onkin saanut viimeKOK aikoina yhä enemmän kannatusta. Jos osoittautuu että ehdotus on tehty vakavassa mielessä ja jos saa jatkossa joiltain suunnilta kannatusta, Suomen on ilmaistava selkeä vastustuksensa ajatukselle mahdollisimman pian. Tämä voisi tapahtua siten, että suuri valiokunta pyytää valtioneuvostolta selvitystä yksittäisistä EU-asioista ja ottaa kantaa saamaansa selvitykseen. Käytännössä näin on toimittu mm. hallitusten välisten konferenssien yhteydessä.

Suomi on oikea maa kertomaan muille EU-maille, että vahva, ranskalaisilla valtaoikeuksilla varustettu presidentti ei kuulu nykyaikaan vaan 1800-lukuun. Neuvoston puheenjohtajaksi valittava presidentti etääntyisi demokraattisesta valvonnasta ja ottaisi haltuunsa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella nopeasti muutkin ulkosuhteet kuten kauppapolitiikan. Kehitys olisi nurinkurinen, koska näitä aloja pitää pikemminkin tuoda parlamentaariseen ja julkiseen demokraattiseen valvontaan. Kannatamme ajatusta, jonka mukaan komission varapuheenjohtajalla on nykyisen neuvoston ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tehtävät.

Ehdotus neuvoston presidentistä on osa suurten maiden yritystä saada unionia nykyistä tiukempaan hallintaansa. Sen vastapainona on pääministeri Paavo Lipposen kannattama vahva, riippumaton komissio. Suomen on pyrittävä saamaan kaikki pienet jäsenmaat kuten Ruotsi ymmärtämään, että niiden on oman etunsa ja tasavertaisuuden toteutumisen takia sanouduttava irti presidenttiydestä mahdollisimman pian.

Lisätietoja:

Tuija Brax, puh. 050-5113115, tuija.brax@eduskunta.fi

Heidi Hautala, puh. 050-60076, hautala@vihrealiitto.fi

Facebook
Twitter
WhatsApp