Heidi Hautala ja elokuvaohjaaja Andrei Nekrasov tapasivat Dalai Laman helmikuussa.

24.3. parlamentin täysistunnossa keskusteltiin Tiibetistä[:]

51 vuotta on kulunut siitä, että Dalai Lama pakeni kiinalaisten miehittämästä Tiibetistä. Tilanne ei ole tämän jälkeen korjaantunut.Alkuvuonna käyty yhdeksäs kiinalaisten ja tiibetiläisten neuvottelukierros ei tuonut todellisia tuloksia, jotka helpottaisivat tiibetiläisten elämää Kiinan vallan alla. Dialogin tulee jatkua tasapuolisesti. Tässä ehtona on, että kiinalaiset lopettavat syyllistämästä Dalai Lamaa separatistiksi ja vuoden 2008 kansannousun suunnittelijaksi.

Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että EU antaisi julkisen arvion neuvottelujen jälkeisestä tilanteesta. Nyt on ratkaiseva hetki uudistaa EU:n tuki Dalai Laman vaatimukselle Tiibetin aidosta itsehallinnosta. Haluaisinkin kuulla, miten neuvosto ja komissio aikovat edistää ihmisoikeudet ja aidon autonomian sisältävän ratkaisun saamista Tiibetin kysymykseen.

On selvää, että “aidon itsehallinnon” käsite perustuu Kiinan alueelliseen koskemattomuuteen ja perustuslakiin. Tiibetiläisten poliittinen päätavoite on selvästi tavallisten tiibetiläisten hyvinvointi, ei Tiibetin itsenäisyys.

Yhdysvaltain presidentti tapasi Dalai Laman vastikään. Korkean edustajan Catherine Ashtonin tulisi ottaa mallia tästä ja kutsua Dalai Lama vieraakseen Brysseliin. Tämä olisi mahdollisuus luoda yhtenäinen ja vahva EU:n Tiibet-politiikka, jota todella tarvitsemme. EU ei voi käyttää vain hiljaista diplomatiaa, vaan tarvitaan selkeitä julkisia kannanottoja ja toimia Tiibetin puolesta. Yhtenäisen politiikan luomisessa auttaisi myös Tiibetin erityisedustaja, johon on allokoitu rahaa tämän vuoden budjetissa. Missä viipyy tämä erityisedustaja?

Minulla itselläni on ollut viimeisen puolen vuoden aikana mahdollisuus tavata hänen pyhyytensä Dalai Lama sekä maailman uiguurien kongressin puheenjohtaja Rebiya Kadeer. Kannustan kaikkia kollegojani tähän. Toivon parlamentin pian kutsuvan heidät vieraiksi täysistuntoon ja korkean edustajan Ashtonin ottavan molempien vähemmistöjen ongelmat esillä ensimmäisellä Kiinan vierailullaan.

EU:n tulee tukea kehitys- ja kansalaisyhteiskunnan projekteja Tiibetissä ja pakolaisten parissa. Parannusta tarvitaan muun muassa pääsyssä koulutukseen, terveydenhoidossa, työllistymisessä, tasa-arvokysymyksissä ja ei vähiten ympäristön suojelussa. Haluaisin tietää, miten komissio tukee projekteja näillä aloilla.

Tiibetissä ei ole kyse vain yhden kulttuurin tuhoamisesta, vaan kyse on koko Kiinan ongelmasta eli yleisestä Kiinan huonosta ihmisoikeustilanteesta. Erityisen huolissani olen uskonnonvapautta loukkaavista uusista säädöksistä.
Lopuksi haluaisin, että komissio ja neuvosto aktiivisesti vaatisivat YK:n puitteissa riippumatonta itsenäistä kansainvälistä tutkimusta vuoden 2008 tapahtumista, joita muistimme viime täysistunnossa. Mitkä olivat kansannousun todelliset syyt ja seuraukset, kuten vankien ja kuolleiden määrä? EU:n on myös vaadittava kunnon oikeuskäsittelyt tapahtumista syytetyille. Euroopan unioni ei saa jättää tiibetiläisiä pulaan.