‘- Kansalaismielipide jäisi huomiotta
Hallitus antoi syksyllä EU-perustuslain eduskunnan arvioitavaksi jääden odottamaan “myönteistä signaalia”. Yhä useammat ovat eduskunnassa alkaneet vaatia, että Suomi ratifioi EU-perustuslain jo tänä keväänä ennen Suomen puheenjohtajuuskautta. Pääministeri Vanhanen on ilmoittanut valmiutensa antaa eduskunnalle varsinaisen ratifiointiesityksen pikaisestikin.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala sanoo, että EU-perustuslain ratifioimiselle ei ole edellytyksiä.
– Eduskunta ottaisi suuren riskin, jos se jäsenmaiden kaikkein EU-kriittisimmästä kansalaismielipiteestä välittämättä nyt hyväksyisi perustuslain. Keskustelua käydään taas kansalaisten ohitse. Tämä vain heikentää ihmisten uskoa EU:n kykyyn ratkaista suuria ongelmia, Hautala varoittaa.
Hautalan mielestä pääministeri Vanhanen antaa ristikkäisiä lausuntoja EU-perustuslain ratifioinnista: Kotimaassa pääministeri kertoo valmiudestaan perustuslain ratifiointiin, mutta ulkomailla hän on EU:n seuraavana puheenjohtajana muun muassa kehottanut jäsenmaita varautumaan sen avaamiseen. Eduskunnassa hän on toivonut Suomen olevan ‘joustava’ jäsenmaa, joka suostuu yhtä hyvin ratifioimaan juuri tämän perustuslain kuin avaamaankin sen.
– En valitettavasti voi tukea esitettyjä vetoomuksia ratifioinnin puolesta. Päättäväisyys, jota se ehkä osoittaisi tulevalta puheenjohtajamaalta, ei arvioni mukaan kuitenkaan edistäisi tämän perustuslain voimaanastumista, Hautala sanoo.
Merkit viittaavat siihen, että perustuslakia pikemminkin muutetaan. Suomea seuraavan puheenjohtajamaan Saksan liittokansleri Angela Merkel on ryhtynyt neuvottelemaan ratkaisuista, jotka saisivat myös Ranskan ja Hollannin hyväksymään kansanäänestyksissä jo hylkäämänsä perustuslain. Samaa perustuslakia ei näiden maiden kansalaisille voi tarjota uudestaan:
– Olen ollut huomaavinani, että Saksa käy näitä keskusteluja Suomen pään ylitse. Onko Suomi pudonnut kelkasta, Hautala kysyy.
Vihreät ovat johdonmukaisesti vaatineet, että myös suomalaiset saavat äänestää EU-perustuslaista. Parhaiten tämä olisi toteutunut, jos jäsenmaat olisivat jo ennen ratifiointeja päättäneet, että kaikissa maissa järjestetään kansanäänestys samana päivänä.
