“On hienoa nähdä, miten monilla alueilla maa on viime vuosina kehittynyt. Toisaalta kehitykseen tarvitaan aina myös vapaata kansalaisyhteiskuntaa ja tämän toivoisin toteutuvan myös täällä,” totesi kehitysministeri Heidi Hautala Etiopian-matkallaan.[:]

“Mikä sinusta tulee isona?”, Heidi Hautala kyseli Lidetan slummin lapsilta Addis Abebassa Etiopiassa. “Lääkäri”, “tiedenainen” ja “lentokapteeni”, vastasivat 13- ja 14-vuotiaat tytöt.

Tyttöjen vastaukset kertovat paljon Etiopiasta, ministeri totesi ja kannusti tyttöjä jatkamaan kouluaan.

“On selvää, että Etiopialla ja etiopialaisilla on nyt vahva tahto kehittyä ja mennä eteenpäin. Se näkyy täällä kaikessa.”

Poliittisia keskusteluja

Nelipäiväisen vierailunsa aikana ministeri Hautala ehti tavata Etiopian ministereiden kärkikolmikon: pääministeri Meles Zenawin, ulkoministeri Haile Mariam Desalengen ja valtionvarainministeri Ato Sufian Ahmedin.

“Pääministerin kanssa keskustelimme erityisesti Afrikan sarven tilanteesta ja Etiopian alueellisesta roolista”, Hautala kertoo. “Etiopia on strategisesti merkittävässä paikassa, mikä tietysti lisää kansainvälisen yhteisön kiinnostusta maahan.”

Ulkoministerin kanssa aiheena olivat ulkopolitiikan lisäksi muun muassa vesivarojen hallinta ja ihmisoikeudet. Lisäksi Hautala keskusteli Suomen ja Etiopian välisestä yhteistyöstä maan opetus-, vesi- ja maatalousministereiden kanssa.

“Maiden pitkän yhteisen historian varrelle on mahtunut monenlaisia aikoja. On tärkeää, että esille voidaan ottaa myös vaikeita asioita.”

Hautalan ohjelmaan kuului myös tapaamisia kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa.

Maa-asiat reilaan

Viime vuosina Etiopia on mennyt monien mittareiden mukaan nopeasti eteenpäin. Esimerkiksi koulunsa aloittaa nyt 95,5 prosenttia lapsista, kun vuonna 1990 määrä oli vain 32 prosenttia. Puhdasta vettä saa nyt 68,5 prosenttia väestöstä, mikä on moninkertainen määrä vuoteen 1990 verrattuna, jolloin puhdas vesi oli 19 prosentin ulottuvilla.

Suomella on ollut oma merkittävä osansa tässä kehityksessä. Opetussektorilla Suomi on tukenut opetuksen laadun parantamista ja keskittynyt erityisesti vammaiskysymyksiin. Edellisen hankkeen tuloksena maahan saatiin erityisopetuksen strategia. Nyt koulun ulkopuolelle jäävistä lapsista valtaosa on vammaisia.

“Etiopialaisessa yhteiskunnassa vammaiset ovat edelleen enimmäkseen vailla suojaa. Siksi on tärkeää, että Suomi jatkaa vammaisten lasten ja nuorten opetuksen tukemista ja auttaa heitä näin integroitumaan yhteiskuntaan,” ministeri Heidi Hautala toteaa.

Myös vesikysymyksissä Suomen työ on ollut uraauurtavaa. Amharan alueen vesihuolto- ja ympäristöohjelman aikana (1994-2011) noin 1,55 miljoonaa ihmistä on saanut lähelleen vesipisteen sekä hygieniakoulutusta. Ohjelmassa kehitetystä kyläyhteisöjen hallinnoimasta mallista on nyt tulossa yksi keskeisistä kansallisista rahoitusmalleista.

Artikkeli on julkaistu formin.finland.fi -sivuilla 27.10.2011.